Paikka:
Metsätalo, Sali 1 (Unioninkatu 40B)
Aika: maanantai
klo 18–20
Ohjelma
24.3.
Martti Anhava:
Dostojevski ja Siperian opetukset
Sanna Turoma:
Dostojevski matkustaa Eurooppaan
7.4.
Ben Hellman:
”Haluavatko venäläiset sotaa?” Venäläiset kirjailijat ja ensimmäinen
maailmansota
Lauri Piispa:
Venäläisen kirjallisuuden filmatisoinnit Suomessa
28.4.
Natalia
Baschmakoff: Melankolian ja sodan lauluja. Kolme venäläistä runoilijakohtaloa Suomessa
1917–1950
Riku Toivola:
Kabareelyriikka 1900-luvun alun Venäjällä
5.5.
Kirsti Ekonen:
Menestyskirjailija Aleksandra Marinina
Maija Könönen:
Hulluus hyveenä venäläisessä kirjallisuudessa
Luentosarjan
järjestävät
Venäläisen
kirjallisuuden seura ry.,
Suomen
Slavistipiiri ry. ja
Helsingin
yliopiston nykykielten laitos
Vapaa pääsy,
tervetuloa!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luennot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luennot. Näytä kaikki tekstit
25 maaliskuuta, 2014
25 helmikuuta, 2014
Slavistipäivä 14.3.2014
Slavistipäivä 2014: Nuorten ja ikinuorten slavistien kohtaaminen
Nuorten ja ikinuorten slavistien kohtaaminen!Parhaat slavistiikan pro gradu -tutkielmat esittäytyvät
Slavistipäivä järjestetään perjantaina 14.3.2014
Paikkana on Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 404
Ohjelma
11.00
Tilaisuuden avaus, Slavistipiiri ry:n puheenjohtaja Maija Könönen
11.00–11.30
FM Jussi-Pekka Hakkarainen (HY): Suomen ja Neuvosto-Venäjän välisen tieteellisen
yhteistyön järjestäminen 1920-luvun alussa
11.30–12.00
FT, Yliopistonleht. Ben Hellman (HY): Tapaus ”1921”. Erään venäläisen kirjan
kohtalo
12.00–13.00
Lounas
13.00–13.30
FM Outi Ohtonen (HY): Imperfektiivisen aspektin yleisesti nimeävä ja resultatiivis-faktinenmerkitys aspektien opettamisen näkökulmasta. (Katso esitelmän diat täältä.)
13.30–14.00
FT, Prof. Ahti Nikunlassi (HY): Mitä kysymyksiä aspektien käyttöä opettavan
tulisi esittää itselleen?
14.00–14.10
Parhaiden pro gradu -tutkielmien palkitseminen
14.10–14.30
Kahvitarjoilu
14.30–15.00
FM Juho Härme (TaY): Ajan adverbiaalin lauseasemasta suomessa, venäjässä
ja käännetyssä kielessä
15.00–15.30
FT, Prof. Mikhail Mikhailov (TaY): Su-ve & ve-su: kaksikielistä aineistoa hankkimassa
Vapaa pääsy, tervetuloa!
***
15.40–17.00
Slavistipiiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous.
Tervetuloa vanhat ja uudet jäsenet!
Tunnisteet:
esitelmät,
luennot,
slavistipäivät,
vuosikokous
21 heinäkuuta, 2013
Kansainvälinen kollokvio: Imagined Interregnum
Suomen Slavistipiiri ry. on mukana järjestämässä
kansainvälistä kollokviota
Imagined
Interregnum:
Disintegration and Re-Establishment of Russian Academic Networks in 1917–1924
joka pidetään Helsingissä
Kansalliskirjaston auditoriossa
5.-6. elokuuta 2013
5.-6. elokuuta 2013
Englanninkielisen tapahtuman ajantasainen ohjelma sekä lisätietoa löytyy projektin ja
kollokvion blogisivulta http://imaginedinterregnum.blogspot.fi
Programme of the Colloquium
Monday, August 5
09:00-09:30 Registration
09:30-09:45 Opening of Colloquium: Irma Reijonen (Slavonic Library, Helsinki), Organisers
09:45-10:30 Keynote Lecture: Lukáš Babka (Slavonic Library, Prague): Prague as the Center of Russian Science Abroad (1918–1945): The Role of Inter-War Czechoslovakia in the Work of Russian (and Ukrainian) Emigrant Scientists and the Possibilities of Contemporary Research
10:30-12:30 Session 1: Local and Transnational Dimensions of Russian Emigration
Simo Mikkonen: Transnational cultural networks – Impact of Russian emigration to China
German Dudchenko: Soviet-Mongolian Humanitarian Collaboration in 1920s
Petr Bazanov: «Window to Freedom»: Emigration to Finland as the Way of Salvation of Representatives of Russian Science and Culture in 1918-1921
Jussi-Pekka Hakkarainen: Proekt Fersmana. A Case-Study on the Transnational Scientific Networks of Fenno-Russian Scholars in the Early 1920s
Chair: Ianina Kruglikova
12.30-13.30 Lunch Break
13:30-15:30, Session 2: Scientists, Politics and Networks
Aleksandr Dubrovski: Non-formal Organizations of Scientists (1917-1924)
Ianina Kruglikova: Academician M.I. Rostovtseff and the Activity of the Russian Liberation Committee in London 1919 – 1922
Olga Patrikeeva: Fedor Rodichev – the Minister of the Provisional Government by the Affairs of Finland (March–April 1917)
Danil Posadnikov & Leonid Sukhorukov & Polina Kostina: Finland in Fates of the Scholars of the St. Petersburg Academy of Science and St. Petersburg State University in the Post-revolutionary Period
Chair: Jussi-Pekka Hakkaranen
15:30-15:45 Snack Break
15:45-18:00 Session 3: The Parts of the Whole - Individual Fates
Mikhail Bryantsev: Supporting Educational and Scientific Society: The Case of I .V. Kulaev (1857-1941)
Olga Kuznetsova: S. N. Prokopovich's Initiatives of the Russian Academic Network Creation in 1917-1924
Alexey Antoshin: Between Soviet Russia and America: Russian Emigré Lidia Nadejena and Her Connections with Soviet and American Academic Communities
Petr Mazhara: Leonid Strakhovsky: Forgotten Russian Historian
Ludmila Riabova & Julia Usacheva: Peter Berngardovich Struve as a Scientist and Patriot
Chair: Kirsti Ekonen
Tuesday, 6 August
09:00-09:45 Keynote Lecture: Evgeni Petrov (State University, St. Petersburg): The Chairman of «Russian Academic Group» in the US - Baron Serge A. Korff in 1921-1924
09:45-11:30 Session 4: Reading and Publishing
Jürgen Warmbrunn: Russian Academic Life and Publishing in Berlin During “Imagined Interregnum”
Anna Dudina: Isaak Lourie and Grigorij Alexandrov: Russian Scholars in Charge of Editing a Newspaper in Sweden
Tatiana Yusupova: Interpersonal Communication and Re-Establishment of International Scientific Cooperation in the Beginning of 1920s: Wilhelm Filchner, Sven Gedin and Petr Kozlov
Natalia Ostashova: The Experience of Interfaith Dialog in Foreign Russian Community
Chair: Jussi-Pekka Hakkarainen
11:30-12:30 Lunch
12:30-15:15 Session 5: Establishing Academic Relations with Soviet Russia
Vladimir Nikiforov: Effect of Foreign Academic Contacts on the Russian Scientific and Technical Intelligentsia Emigration from Soviet Russia since 1917
Peter Gorlyakov: Lack of Culture and Interculture: Teaching the Foreign Languages at Higher School in 1917 – 1924
Elena Elts: State Protection of Cultural Heritage in Soviet Russia
Irina Petrova: Why St Petersburg did not Became the Capital of the International Congress of Historical Sciences in 1918: pro et contra
Natalia Nikiforova: The Image of American Technology in Soviet Public Discourse of 1920s and the Formation of Capitalist Myth
Chair: Kirsti Ekonen
15.15-15:45 Snack Break
15:45-17:15 Session 6: Academic Institutions in the Changing World
Ludmila Dubjeva: The Evacuation of Yuryev University in 1918 and Fates of Historians Having Worked There
Larisa Nikoforova: Imperial Palaces of St. Petersburg in 1917-1924: Political Challenge and Reorganization of Scientific Relations in the Art Historians’ Community
I. Alferova & V. Blohin: Socialist Academy as a “Government Plan in the Ideology Field"
Yevgeniy Kodin & Maxim Kail: Establishment in the Time of Destruction: the Formation of Provincial Universities’ Network in the Soviet Russia in 1918-1922. The Case of the Smolensk University
Kirsti Ekonen: Lost Opportunities of Finnish Russian Studies: the Case of Sergei Korff
Chair: Ianina Kruglikova
17:15 Closing the Colloquium
09:00-09:30 Registration
09:30-09:45 Opening of Colloquium: Irma Reijonen (Slavonic Library, Helsinki), Organisers
09:45-10:30 Keynote Lecture: Lukáš Babka (Slavonic Library, Prague): Prague as the Center of Russian Science Abroad (1918–1945): The Role of Inter-War Czechoslovakia in the Work of Russian (and Ukrainian) Emigrant Scientists and the Possibilities of Contemporary Research
10:30-12:30 Session 1: Local and Transnational Dimensions of Russian Emigration
Simo Mikkonen: Transnational cultural networks – Impact of Russian emigration to China
German Dudchenko: Soviet-Mongolian Humanitarian Collaboration in 1920s
Petr Bazanov: «Window to Freedom»: Emigration to Finland as the Way of Salvation of Representatives of Russian Science and Culture in 1918-1921
Jussi-Pekka Hakkarainen: Proekt Fersmana. A Case-Study on the Transnational Scientific Networks of Fenno-Russian Scholars in the Early 1920s
Chair: Ianina Kruglikova
12.30-13.30 Lunch Break
13:30-15:30, Session 2: Scientists, Politics and Networks
Aleksandr Dubrovski: Non-formal Organizations of Scientists (1917-1924)
Ianina Kruglikova: Academician M.I. Rostovtseff and the Activity of the Russian Liberation Committee in London 1919 – 1922
Olga Patrikeeva: Fedor Rodichev – the Minister of the Provisional Government by the Affairs of Finland (March–April 1917)
Danil Posadnikov & Leonid Sukhorukov & Polina Kostina: Finland in Fates of the Scholars of the St. Petersburg Academy of Science and St. Petersburg State University in the Post-revolutionary Period
Chair: Jussi-Pekka Hakkaranen
15:30-15:45 Snack Break
15:45-18:00 Session 3: The Parts of the Whole - Individual Fates
Mikhail Bryantsev: Supporting Educational and Scientific Society: The Case of I .V. Kulaev (1857-1941)
Olga Kuznetsova: S. N. Prokopovich's Initiatives of the Russian Academic Network Creation in 1917-1924
Alexey Antoshin: Between Soviet Russia and America: Russian Emigré Lidia Nadejena and Her Connections with Soviet and American Academic Communities
Petr Mazhara: Leonid Strakhovsky: Forgotten Russian Historian
Ludmila Riabova & Julia Usacheva: Peter Berngardovich Struve as a Scientist and Patriot
Chair: Kirsti Ekonen
Tuesday, 6 August
09:00-09:45 Keynote Lecture: Evgeni Petrov (State University, St. Petersburg): The Chairman of «Russian Academic Group» in the US - Baron Serge A. Korff in 1921-1924
09:45-11:30 Session 4: Reading and Publishing
Jürgen Warmbrunn: Russian Academic Life and Publishing in Berlin During “Imagined Interregnum”
Anna Dudina: Isaak Lourie and Grigorij Alexandrov: Russian Scholars in Charge of Editing a Newspaper in Sweden
Tatiana Yusupova: Interpersonal Communication and Re-Establishment of International Scientific Cooperation in the Beginning of 1920s: Wilhelm Filchner, Sven Gedin and Petr Kozlov
Natalia Ostashova: The Experience of Interfaith Dialog in Foreign Russian Community
Chair: Jussi-Pekka Hakkarainen
11:30-12:30 Lunch
12:30-15:15 Session 5: Establishing Academic Relations with Soviet Russia
Vladimir Nikiforov: Effect of Foreign Academic Contacts on the Russian Scientific and Technical Intelligentsia Emigration from Soviet Russia since 1917
Peter Gorlyakov: Lack of Culture and Interculture: Teaching the Foreign Languages at Higher School in 1917 – 1924
Elena Elts: State Protection of Cultural Heritage in Soviet Russia
Irina Petrova: Why St Petersburg did not Became the Capital of the International Congress of Historical Sciences in 1918: pro et contra
Natalia Nikiforova: The Image of American Technology in Soviet Public Discourse of 1920s and the Formation of Capitalist Myth
Chair: Kirsti Ekonen
15.15-15:45 Snack Break
15:45-17:15 Session 6: Academic Institutions in the Changing World
Ludmila Dubjeva: The Evacuation of Yuryev University in 1918 and Fates of Historians Having Worked There
Larisa Nikoforova: Imperial Palaces of St. Petersburg in 1917-1924: Political Challenge and Reorganization of Scientific Relations in the Art Historians’ Community
I. Alferova & V. Blohin: Socialist Academy as a “Government Plan in the Ideology Field"
Yevgeniy Kodin & Maxim Kail: Establishment in the Time of Destruction: the Formation of Provincial Universities’ Network in the Soviet Russia in 1918-1922. The Case of the Smolensk University
Kirsti Ekonen: Lost Opportunities of Finnish Russian Studies: the Case of Sergei Korff
Chair: Ianina Kruglikova
17:15 Closing the Colloquium
--
Kansalliskirjaston Auditorio sijaitsee Fabianian 2.
kerroksessa Yliopistonkadun puoleisessa siivessä.
Vieraiden kulku ainoastaan Yliopistonkatu 1 ovesta. Vahtimestari avaa oven 15 minuuttia ennen tilaisuuden alkua. http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Tilat.htm
Vieraiden kulku ainoastaan Yliopistonkatu 1 ovesta. Vahtimestari avaa oven 15 minuuttia ennen tilaisuuden alkua. http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Tilat.htm
--
Lisätietoja:
imagined.interregnum@gmail.com
Tunnisteet:
esitelmät,
konferenssit,
luennot,
muiden järjestäjien tapahtumat
10 helmikuuta, 2010
Venäjän(kin) korkeakoulumaailma muutoksessa
Professori Riitta Pyykön esitelmän kalvot Slavisti-illassa 28.1. voi ladata täältä.
11 tammikuuta, 2010
Slavisti-ilta 28.1.: Venäjän(kin) korkeakoulumaailma muutoksessa
Slavistipiiri järjestää taas Helsingissä Slavisti-illan. Professori Riitta Pyykkö esitelmöi otsikolla Venäjän(kin) korkeakoulumaailma muutoksessa torstaina 28.1.2010 klo 17-19 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, sali 312). Tervetuloa, vapaa pääsy!
Riitta Pyykkö on Turun yliopiston venäjän kielen professori. Hänen tutkimusalueitaan ovat venäjän kielen leksikologia, politiikan kieli ja kielipolitiikka sekä Venäjän kulttuurihistoria. Oman tieteenalansa lisäksi hänellä on runsaasti erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä korkeakoulutuksen kehittämiseen liittyviä tehtäviä sekä julkaisuja koulutuksen kehittämisestä ja arvioinnista.
Riitta Pyykkö on Turun yliopiston venäjän kielen professori. Hänen tutkimusalueitaan ovat venäjän kielen leksikologia, politiikan kieli ja kielipolitiikka sekä Venäjän kulttuurihistoria. Oman tieteenalansa lisäksi hänellä on runsaasti erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä korkeakoulutuksen kehittämiseen liittyviä tehtäviä sekä julkaisuja koulutuksen kehittämisestä ja arvioinnista.
30 marraskuuta, 2009
Aleksanterin teatterissa
Slavistipiiri pääsi mukaan Helsingin yliopiston Venäjä-seuran matkassa mukaan tutustumaan Aleksanterin teatteriin ja katsomaan Mielipuolen päiväkirjaa Martti Suosalon esittämänä. Teatteriesityksen jälkeen Slavistipiirin puheenjohtaja Maija Könönen esitelmöi Gogolin mielipuolen perillisistä ja esikuvista venäläisessä kirjallisuudessa.


24 lokakuuta, 2009
Muistutus: Slavisti-ilta keskiviikkona 28.10. klo 18
Eleonora Joffe kertoo suomalaisen runouden kääntämisestä venäjään sekä lukee tekemiään suomalaisten runoilijoiden venäjännöksiä keskiviikkona 28.10. klo 18-20 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, sali 404). Ks. lisätietoja.
Prof. Leonard Babby lecture in Helsinki 29.10.: Argument Structure, Grammatical Relations, and Morphosyntax
The Department of Slavonic and Baltic Languages and Cultures proudly announces the lecture Argument Structure, Grammatical Relations, and Morphosyntax given by Professor Leonard Babby, Princeton University, USA, 29.10. at 10.15 in lecture room 22, Metsätalo, Unioninkatu 40B.
Leonard Babby was born in New York City and attended college there. He received his Ph.D. in 1970 from Harvard University, where he was a graduate student in the Slavic Department. The director of his master's thesis was Roman Jakobson; the topic was verbal aspect. He then took courses in linguistics at the MIT, and his Ph.D. dissertation, A Transformational Grammar of Russian Adjectives, published by Mouton, was one of the first analyses of Russian morphosyntax in the generative framework. After two years at Princeton, he accepted a position at Cornell University in the Linguistics Department, where he became a full professor and wrote his second book, Existential Sentences: Negation in Russian (1980). He returned to Princeton in 1991, where he is a member of the Slavic Department and the Linguistics Program, and began his third and most ambitious book, The Syntax of Argument Structure, which is a balanced, integrated derivational theory of morphosyntax; it appeared in 2009 (Cambridge University Press). He has written 55 articles dealing with various aspects of Russian and other languages (especially Turkish). His primary interest is syntactic theory and language universals. He currently works on the Mohawk language, which is a polysynthetic language. His goal is to demonstrate that the theory of morphosyntax proposed in his 2009 book is able to account for the complex verb structure of Mohawk without any modifications to his theory, which is meant to be independent evidence of its explanatory power. The Syntax of Argument Structure is now being translated into Russian and will be published in Moscow next year.
Leonard Babby was born in New York City and attended college there. He received his Ph.D. in 1970 from Harvard University, where he was a graduate student in the Slavic Department. The director of his master's thesis was Roman Jakobson; the topic was verbal aspect. He then took courses in linguistics at the MIT, and his Ph.D. dissertation, A Transformational Grammar of Russian Adjectives, published by Mouton, was one of the first analyses of Russian morphosyntax in the generative framework. After two years at Princeton, he accepted a position at Cornell University in the Linguistics Department, where he became a full professor and wrote his second book, Existential Sentences: Negation in Russian (1980). He returned to Princeton in 1991, where he is a member of the Slavic Department and the Linguistics Program, and began his third and most ambitious book, The Syntax of Argument Structure, which is a balanced, integrated derivational theory of morphosyntax; it appeared in 2009 (Cambridge University Press). He has written 55 articles dealing with various aspects of Russian and other languages (especially Turkish). His primary interest is syntactic theory and language universals. He currently works on the Mohawk language, which is a polysynthetic language. His goal is to demonstrate that the theory of morphosyntax proposed in his 2009 book is able to account for the complex verb structure of Mohawk without any modifications to his theory, which is meant to be independent evidence of its explanatory power. The Syntax of Argument Structure is now being translated into Russian and will be published in Moscow next year.
07 lokakuuta, 2009
Slavisti-ilta 28.10. - suomalaisen runouden venäjännöksiä
Kääntäjä, runoilija ja muusikko Eleonora Joffe kertoo suomalaisen runouden kääntämisestä venäjään sekä lukee tekemiään Eino Leinon sekä suomalaisten nykyrunoilijoiden venäjännöksiä keskiviikkona 28.10.2009 klo 18-20 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, sali 404).
Tervetuloa, vapaa pääsy!
Eleonora Joffe on valmistunut Leningradin konservatoriosta ja toiminut sellistinä mm. RSO:ssa. Hän on kääntänyt venäjäksi suomalaista proosaa ja runoutta: Eino Leinon, Saima Harmajan, Eeva Kilven, Hannu Mäkelän, Ilpo Tiihosen, Einari Vuorelan, Veikko Haakanan, Leevi Lehdon, Saila Susiluodon, Helena Sinervon ja Olli Heikkosen tekstejä.
Tervetuloa, vapaa pääsy!
Eleonora Joffe on valmistunut Leningradin konservatoriosta ja toiminut sellistinä mm. RSO:ssa. Hän on kääntänyt venäjäksi suomalaista proosaa ja runoutta: Eino Leinon, Saima Harmajan, Eeva Kilven, Hannu Mäkelän, Ilpo Tiihosen, Einari Vuorelan, Veikko Haakanan, Leevi Lehdon, Saila Susiluodon, Helena Sinervon ja Olli Heikkosen tekstejä.
31 elokuuta, 2009
Aleksanterin kulttuurifoorumi jatkuu
Aleksanteri-instituutin kulttuurifoorumi palaa kesätauolta maanantaina 7.9., jolloin teemana on kulttuuri & filosofia. Avoin luento- ja keskustelutilaisuus alkaa klo 16 instituutin 2. kerroksen neuvotteluhuoneessa, ja puhujina ovat Vesa Oittinen ("Gustav Spet ja venäläisen fenomenologian vaikeat alkuaskeleet") sekä Natalia Baschmakoff ("Venäläinen avantgarde aikansa aatteiden
kontekstissa"). Alustusten jälkeen sana on vapaa ja keskustelu tervetullutta.
Aleksanteri-instituutin kulttuurifoorumi on venäläiseen kulttuuriin ja sen tutkimukseen keskittyvä luento- ja keskustelusarja. Kuukausittaisissa tapaamisissa eri alojen tutkijat ja taitelijat pohtivat tieteen, taiteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita sekä kulttuurintutkimuksen haasteita erityisesti Venäjän ja Neuvostoliiton kontekstissa. Syyskauden tilaisuuksista suuri osa on suomenkielisiä. Koko syksyn ohjelma löytyy täältä.
kontekstissa"). Alustusten jälkeen sana on vapaa ja keskustelu tervetullutta.
Aleksanteri-instituutin kulttuurifoorumi on venäläiseen kulttuuriin ja sen tutkimukseen keskittyvä luento- ja keskustelusarja. Kuukausittaisissa tapaamisissa eri alojen tutkijat ja taitelijat pohtivat tieteen, taiteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita sekä kulttuurintutkimuksen haasteita erityisesti Venäjän ja Neuvostoliiton kontekstissa. Syyskauden tilaisuuksista suuri osa on suomenkielisiä. Koko syksyn ohjelma löytyy täältä.
26 tammikuuta, 2009
Muistutus: 28.1. klo 17.00 Koktebel-illasta
FT, toimituspäällikkö, tutkija Elina Kahla (Aleksanteri-instituutti) esitelmöi otsikolla "Kaukana ja yksin. Matkakuvia Maksimilian Voloshinin Koktebelistä" ja kuvien kera runoilija Maksimilian Voloshinista ja tämän Krimillä sijaitsevasta, monille venäläisille modernisteille myyttisestä kotipaikasta keskiviikkona 28.1.2009 klo 17.00 Tieteiden talon salissa 405 (Kirkkokatu 6).
08 joulukuuta, 2008
Kaukana ja yksin. Matkakuvia Maksimilian Voloshinin Koktebelistä 28.1. klo 17 Tieteiden talolla
Keskiviikkona 28.1.2009 klo 17.00 FT, toimituspäällikkö, tutkija Elina Kahla (Aleksanteri-instituutti) esitelmöi "slavisti-illassa" Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, sali 405). Otsikolla Kaukana ja yksin. Matkakuvia Maksimilian Voloshinin Koktebelistä hän kertoo kuvien kera runoilija Maksimilian Voloshinista ja tämän Krimillä sijaitsevasta, monille venäläisille modernisteille myyttisestä kotipaikasta.
06 kesäkuuta, 2008
Muualta poimittua: Ukrainalaista nykykirjallisuutta Helsingissä 3.7.
Ksenija Sladkevytš ja Petro Matskevytš esittelevät Ukrainan kulttuurin paneurooppalaisen sukupolven räväkästi sanoin ja kuvin Rikhardinkadun kirjastossa (Rikhardinkatu 3, 3. krs, 00130 Helsinki) torstaina 3.7. klo 18. Tilaisuus tulkataan suomeksi.
"Villa pakaroissani kasvaa oikein"
Ukrainan taide on hyvin nuorten ihmisten käsissä, ja siksi se saattaa muutamassa vuodessa nousta korkealle maailman kulttuurien joukossa. Elokuvaohjaaja Ihor Strembitskyi sai vuonna 2005 Cannesin Kultaisen palmunlehvän 30 vuoden ikäisenä. Mutta hänkin vaikuttaa veteraanilta Ukrainan nuoren taideväen joukossa. Ensimmäisen ukrainalaisen jännityselokuvan, Saksassa ja Venäjällä esitetyn Kaivoskuilun (Štolnja) ohjaaja Ljubomyr Kobyltšuk on 27-vuotias ja usein Puolassa, Itävallassa, Ruotsissa ja Hollannissa esiintyvän taiteilijaryhmä R.E.P:n johtaja Mykyta Kadan 25-vuotias, Ukrainan omaperäisimpiin ja suosituimpiin teattereihin kuuluvan ja eri puolilla Eurooppaa, mm. Lontoon Barbicanissa esiintyneen Katon (Dach) näyttelijät ovat 20–27-vuotiaita.
Vastaavia esimerkkejä on Ukrainassa eri taiteen aloilla, paljon, mutta kaikkein selvimmin "nuorentuminen" näkyy kirjallisuudessa. Näytämme Eurooppaan pyrkivän nuoren ukrainalaisen kirjallisuuden draivin ja kerromme Ukrainan väkevästä, kiintoisasta ja raikkaasta nykykirjallisuudesta.
"Villa pakaroissani kasvaa oikein"
Ukrainan taide on hyvin nuorten ihmisten käsissä, ja siksi se saattaa muutamassa vuodessa nousta korkealle maailman kulttuurien joukossa. Elokuvaohjaaja Ihor Strembitskyi sai vuonna 2005 Cannesin Kultaisen palmunlehvän 30 vuoden ikäisenä. Mutta hänkin vaikuttaa veteraanilta Ukrainan nuoren taideväen joukossa. Ensimmäisen ukrainalaisen jännityselokuvan, Saksassa ja Venäjällä esitetyn Kaivoskuilun (Štolnja) ohjaaja Ljubomyr Kobyltšuk on 27-vuotias ja usein Puolassa, Itävallassa, Ruotsissa ja Hollannissa esiintyvän taiteilijaryhmä R.E.P:n johtaja Mykyta Kadan 25-vuotias, Ukrainan omaperäisimpiin ja suosituimpiin teattereihin kuuluvan ja eri puolilla Eurooppaa, mm. Lontoon Barbicanissa esiintyneen Katon (Dach) näyttelijät ovat 20–27-vuotiaita.
Vastaavia esimerkkejä on Ukrainassa eri taiteen aloilla, paljon, mutta kaikkein selvimmin "nuorentuminen" näkyy kirjallisuudessa. Näytämme Eurooppaan pyrkivän nuoren ukrainalaisen kirjallisuuden draivin ja kerromme Ukrainan väkevästä, kiintoisasta ja raikkaasta nykykirjallisuudesta.
09 toukokuuta, 2008
Muualta poimittua: Czeslaw Miloszista Kallion kirjastossa
Keskiviikkona 14.5. klo 18.00 Helsingin Suomi-Puola-yhdistyksen ja Kallion kirjaston järjestämässä tilaisuudessa Topi Lappalainen kertoo Nobel-palkitun puolalaisen kirjailijan Czeslaw Miloszin elämästä ja tuotannosta. Tapahtumapaikka Kallion kirjasto.
30 huhtikuuta, 2008
Väitös ja vierailuluento venäjän kielestä
FL Ahti Nikunlassi väittelee Helsingin yliopistossa lauantaina 10.5. klo 10 Metsätalon (Unionkinkatu 40B) salissa 6 aiheesta Приместоименно-относительные конструкции в современном русском языке (Pronominaalisen korrelaatin sisältävät relatiivirakenteet nykyvenäjässä). Väitöskirja julkaistaan sarjassa Slavica Helsingiensia sekä on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa täällä.
Vastaväittäjänä on Aleksei Šmeljov Venäjän tiedeakatemiasta. Tiistaina 13.5. klo 10 hän pitää vierailuluennon otsikolla "Ложь и враньё в русской языковой картине" HY:n slavistiikan laitoksen seminaarihuoneessa (Unioninkatu 40B, sali 22)
Vastaväittäjänä on Aleksei Šmeljov Venäjän tiedeakatemiasta. Tiistaina 13.5. klo 10 hän pitää vierailuluennon otsikolla "Ложь и враньё в русской языковой картине" HY:n slavistiikan laitoksen seminaarihuoneessa (Unioninkatu 40B, sali 22)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)