Slavistipiirin toimintaa ja toimijoita vuosien varsilta

Slavistipiirin tilaisuudet 1964-2026

Slavistipiirin hallitukset 1964-2026

Kutsu Slavistipiirin 50-vuotisjuhlaseminaariin

Arvoisa slavisti,

Suomen Slavistipiiri ry:llä on ilo kutsua Teidät seuran 50-vuotisjuhlaseminaariin

perjantaina 14. marraskuuta 2014 Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki).

Ohjelmassa on suomalaisen slavistiikan historiaa käsitteleviä esitelmiä sekä muisteloita Slavistipiirin vaiheista. Toivomme myös yleisön osallistuvan muistelemiseen. Slavistipiirin historiaa käsittelevän näyttelyn avaamisen jälkeen ilta jatkuu vapaan seurustelun merkeissä.

Pyydämme ennakkoilmoittautumista tarjoilun järjestämiseksi tämän linkin kautta 31.10. mennessä. 

Slavistipiirin 50-vuotisjuhlaseminaari

Ohjelma

Klo 13:00 Tilaisuuden avaus ja esitelmät

Johanna Viimaranta: Puheenjohtajan tervehdys

Jouko Lindstedt: Slaavilaisuudesta

Veli Kolari: Eino Nieminen – slavisti aikakausien rajalla

Kirsti Ekonen: Maria Widnäsin elämä ja työt

Hannu Tommola: ”Обращаюсь к Тебе опять с небольшой просьбой…” Valentin Kiparskyn kirjeitä Igor Vahrokselle

Jussi Nuorluoto (Uppsala) kertoo Kansalliskirjastossa olevasta Valentin Kiparskyn yksityisarkistosta

Klo 15:00 – 15:30 Kahvitauko

Klo 15:30 – 17:00 Muistelmia suomalaisen slavistiikan ja Slavistipiirin historiasta, muistelijoina mm. Natalia Baschmakoff, Liisa Byckling ja Aila Laamanen. Vapaa sana.

Klo 17:00 Slavistipiirin vaiheita käsittelevän näyttelyn avajaiset Slavicassa

Vapaata seurustelua tarjoilujen äärellä

Klo 19:00 Tilaisuus päättyy

Venäläisen kirjallisuuden luentosarja

Paikka: Metsätalo, Sali 1 (Unioninkatu 40B)
Aika: maanantai klo 18–20

Ohjelma 

24.3.
Martti Anhava: Dostojevski ja Siperian opetukset
Sanna Turoma: Dostojevski matkustaa Eurooppaan

7.4.
Ben Hellman: ”Haluavatko venäläiset sotaa?” Venäläiset kirjailijat ja ensimmäinen maailmansota
Lauri Piispa: Venäläisen kirjallisuuden filmatisoinnit Suomessa

28.4.
Natalia Baschmakoff: Melankolian ja sodan lauluja. Kolme venäläistä runoilijakohtaloa Suomessa 1917–1950
Riku Toivola: Kabareelyriikka 1900-luvun alun Venäjällä

5.5.
Kirsti Ekonen: Menestyskirjailija Aleksandra Marinina
Maija Könönen: Hulluus hyveenä venäläisessä kirjallisuudessa

Luentosarjan järjestävät 

Venäläisen kirjallisuuden seura ry., 
Suomen Slavistipiiri ry. ja 
Helsingin yliopiston nykykielten laitos

Vapaa pääsy, tervetuloa!

Slavistipäivä 14.3.2014

Slavistipäivä 2014: Nuorten ja ikinuorten slavistien kohtaaminen

Nuorten ja ikinuorten slavistien kohtaaminen!
Parhaat slavistiikan pro gradu -tutkielmat esittäytyvät

Slavistipäivä järjestetään perjantaina 14.3.2014
Paikkana on Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 404

Ohjelma

11.00 Tilaisuuden avaus, Slavistipiiri ry:n puheenjohtaja Maija Könönen

11.00–11.30 FM Jussi-Pekka Hakkarainen (HY): Suomen ja Neuvosto-Venäjän välisen tieteellisen yhteistyön järjestäminen 1920-luvun alussa

11.30–12.00 FT, Yliopistonleht. Ben Hellman (HY): Tapaus ”1921”. Erään venäläisen kirjan kohtalo

12.00–13.00 Lounas

13.00–13.30 FM Outi Ohtonen (HY): Imperfektiivisen aspektin yleisesti nimeävä ja resultatiivis-faktinenmerkitys aspektien opettamisen näkökulmasta. (Katso esitelmän diat täältä.)

13.30–14.00 FT, Prof. Ahti Nikunlassi (HY): Mitä kysymyksiä aspektien käyttöä opettavan tulisi esittää itselleen?

14.00–14.10 Parhaiden pro gradu -tutkielmien palkitseminen

14.10–14.30 Kahvitarjoilu

14.30–15.00 FM Juho Härme (TaY): Ajan adverbiaalin lauseasemasta suomessa, venäjässä ja käännetyssä kielessä

15.00–15.30 FT, Prof. Mikhail Mikhailov (TaY): Su-ve & ve-su: kaksikielistä aineistoa hankkimassa

Vapaa pääsy, tervetuloa!

***

15.40–17.00 Slavistipiiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous. 

Tervetuloa vanhat ja uudet jäsenet!

Kansainvälinen kollokvio: Imagined Interregnum

Suomen Slavistipiiri ry. on mukana järjestämässä kansainvälistä kollokviota

Imagined Interregnum:
Disintegration and Re-Establishment of Russian Academic Networks in 1917–1924

joka pidetään Helsingissä Kansalliskirjaston auditoriossa
5.-6. elokuuta 2013

Englanninkielisen tapahtuman ajantasainen ohjelma sekä lisätietoa löytyy projektin ja kollokvion blogisivulta  http://imaginedinterregnum.blogspot.fi

Programme of the Colloquium

Monday, August 5
09:00-09:30 Registration

09:30-09:45 Opening of Colloquium: Irma Reijonen (Slavonic Library, Helsinki), Organisers

09:45-10:30 Keynote Lecture: Lukáš Babka (Slavonic Library, Prague): Prague as the Center of Russian Science Abroad (1918–1945): The Role of Inter-War Czechoslovakia in the Work of Russian (and Ukrainian) Emigrant Scientists and the Possibilities of Contemporary Research

10:30-12:30 Session 1: Local and Transnational Dimensions of Russian Emigration
Simo Mikkonen: Transnational cultural networks – Impact of Russian emigration to China
German Dudchenko: Soviet-Mongolian Humanitarian Collaboration in 1920s
Petr Bazanov: «Window to Freedom»: Emigration to Finland as the Way of Salvation of Representatives of Russian Science and Culture in 1918-1921
Jussi-Pekka Hakkarainen: Proekt Fersmana. A Case-Study on the Transnational Scientific Networks of Fenno-Russian Scholars in the Early 1920s
Chair: Ianina Kruglikova

12.30-13.30 Lunch Break

13:30-15:30, Session 2: Scientists, Politics and Networks
Aleksandr Dubrovski: Non-formal Organizations of Scientists (1917-1924)
Ianina Kruglikova: Academician M.I. Rostovtseff and the Activity of the Russian Liberation Committee in London 1919 – 1922
Olga Patrikeeva: Fedor Rodichev – the Minister of the Provisional Government by the Affairs of Finland (March–April 1917)
Danil Posadnikov & Leonid Sukhorukov & Polina Kostina: Finland in Fates of the Scholars of the St. Petersburg Academy of Science and St. Petersburg State University in the Post-revolutionary Period
Chair: Jussi-Pekka Hakkaranen

15:30-15:45 Snack Break

15:45-18:00 Session 3: The Parts of the Whole - Individual Fates
Mikhail Bryantsev: Supporting Educational and Scientific Society: The Case of I .V. Kulaev (1857-1941)
Olga Kuznetsova: S. N. Prokopovich's Initiatives of the Russian Academic Network Creation in 1917-1924
Alexey Antoshin: Between Soviet Russia and America: Russian Emigré Lidia Nadejena and Her Connections with Soviet and American Academic Communities
Petr Mazhara: Leonid Strakhovsky: Forgotten Russian Historian
Ludmila Riabova & Julia Usacheva: Peter Berngardovich Struve as a Scientist and Patriot
Chair: Kirsti Ekonen

Tuesday, 6 August
09:00-09:45 Keynote Lecture: Evgeni Petrov (State University, St. Petersburg): The Chairman of «Russian Academic Group» in the US  - Baron Serge A. Korff in 1921-1924

09:45-11:30 Session 4: Reading and Publishing
Jürgen Warmbrunn: Russian Academic Life and Publishing in Berlin During “Imagined Interregnum”
Anna Dudina: Isaak Lourie and Grigorij Alexandrov: Russian Scholars in Charge of Editing a Newspaper in Sweden
Tatiana Yusupova: Interpersonal Communication and Re-Establishment of International Scientific Cooperation in the Beginning of 1920s: Wilhelm Filchner, Sven Gedin and Petr Kozlov
Natalia Ostashova: The Experience of Interfaith Dialog in Foreign Russian Community
Chair: Jussi-Pekka Hakkarainen

11:30-12:30 Lunch

12:30-15:15 Session 5: Establishing Academic Relations with Soviet Russia
Vladimir Nikiforov: Effect of Foreign Academic Contacts on the Russian Scientific and Technical Intelligentsia Emigration from Soviet Russia since 1917
Peter Gorlyakov: Lack of Culture and Interculture: Teaching the Foreign Languages ​​at Higher School in 1917 – 1924
Elena Elts: State Protection of Cultural Heritage in Soviet Russia
Irina Petrova: Why St Petersburg did not Became the Capital of the International Congress of Historical Sciences in 1918: pro et contra
Natalia Nikiforova: The Image of American Technology in Soviet Public Discourse of 1920s and the Formation of Capitalist Myth
Chair: Kirsti Ekonen

15.15-15:45 Snack Break

15:45-17:15 Session 6: Academic Institutions in the Changing World
Ludmila Dubjeva: The Evacuation of Yuryev University in 1918 and Fates of Historians Having Worked There
Larisa Nikoforova: Imperial Palaces of St. Petersburg in 1917-1924: Political Challenge and Reorganization of Scientific Relations in the Art Historians’ Community
I. Alferova & V. Blohin: Socialist Academy as a “Government Plan in the Ideology Field"
Yevgeniy Kodin & Maxim Kail: Establishment in the Time of Destruction: the Formation of Provincial Universities’ Network in the Soviet Russia in 1918-1922. The Case of the Smolensk University
Kirsti Ekonen: Lost Opportunities of Finnish Russian Studies: the Case of Sergei Korff
Chair: Ianina Kruglikova

17:15 Closing the Colloquium

--

Kansalliskirjaston Auditorio sijaitsee Fabianian 2. kerroksessa Yliopistonkadun puoleisessa siivessä.
Vieraiden kulku ainoastaan Yliopistonkatu 1 ovesta. Vahtimestari avaa oven 15 minuuttia ennen tilaisuuden alkua. http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Tilat.htm

--

Lisätietoja: imagined.interregnum@gmail.com

Slavistipäivän 2013 esitelmiä

Slavistipäivä 2013: ”Kansalliset heräämiset” ennen ja nyt 

Helena Lehečková (Dos., PhD, Helsingin yliopisto): 

Kansallinen herääminen tšekkiläisittäin: taustat ja seuraukset

Jaakko Kölhi (FM, Helsingin yliopisto):

Kirjakielikysymys Montenegrossa

 

Anna Kyppö (FT, Jyväskylän yliopisto):

Kansallinen herääminen ja integroituminen Slovakiassa 

 

Riku-Artturi Lilja (FM):

Mattimyöhäiset - Kieli valkovenäläisen kansallisenheräämisen elementtinä 

 

 

Raportti slavistipäivästä

KiKoMoViKoKäKoMiKäKö ?

Slavistipäivä keräsi historiansa suuriman yleisön Helsinkiin Tieteiden talolle perjantaina 19.3.2010. Päivän aiheena oli Suomen slavistiikan nykytila ja tulevaisuus. Tilaisuudessa päivittyivät tiedot eri yliopistojen, laitosten ja oppiaineiden muutoksista, nykyisestä opetustarjonnasta, tutkimustoiminnasta ja tulevaisuuden haasteista.

Päivän aloitti opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparran (Opetushallitus) puheenvuoro ”Koulujen kieltenopetus – miten käy venäjän?” Mustaparran mukaan kouluissa kaikkien muiden kieliaineiden, paitsi englannin, opiskelu on vähentynyt. Venäjän kirjoittaneiden määrän laskuun on vaikuttanut mm. se, että lukioissa vain kahden kielen kirjoittajien määrä on yleistynyt.

Venäjän kielen vetovoimaa on pyritty parantamaan eri keinoin ja Kielitivoli-ohjelman puitteissa kielten opetukseen on kanavoitu lisää rahaa (www.kielitivoli.fi). Kieltenopettajien keskinäisten yhteyksien parantamiseksi on perustettu Kieltenopet verkossa -sivut (kieltenopetverkossa.ning.com). Opetuksen kehittäminen on tärkeää. Ainekohtaisen opetuksen tutkimusta tehdään kuitenkin hyvin vähän kasvatustieteen puolella mikä on yksi syy opetuksen hitaaseen uudistumiseen. Ainekohtaisen opetuksen tutkimus tarjoaisi mainioita ja hyödyllisiä gradujen aiheita! Yhtenä keinona opetuksen kehittämiseen Mustaparta esitti ajatuksen, että aineenopettajat valittaisiin suoraan pääsykokeessa. Tällöin opintonsa aloittava kieltenopiskelija olisi valmiiksi motivoitunut ja tietäisi minne tähtää. Mustaparta korosti, että koulujen opetustarjontaan VOI vaikuttaa. Esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitto esittää runsaasti toiveita luonnontieteellisten alojen opetuksesta, mutta vähemmän kielistä. Nyt EK esittää pakollisesta ruotsin opetuksesta luopumista ja korostaa venäjän kielen tarvetta. Nyt on sopiva aika vaikuttaa sillä keväällä käsitellään mm. tuntijaon uudistamista.

Huoli venäjän kielen asemasta kouluissa oli yhteinen. Toisaalta todettiin, että koulujen venäjän opetus ei ole kuitenkaan ainoa mahdollisuus. Esimerkiksi yliopistojen kielikeskukset pursuavat venäjän opiskelijoita. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että maassa on kasvava venäjänkielinen väestö. Keskustelussa tuotiin esiin myös näkemys, että koululaisten kielivalintoihin vaikuttavat mielikuvat, joihin kannattaisi pyrkiä vaikuttamaan mm. tuomalla esiin venäläistä kirjallisuutta ja kulttuuria. Koulujen kieltenopetus – miten käy venäjän?

Oppiaineiden esittelykierros

Åbo Akademi, Ryska språket och litteratur

Martina Björklund berättade om institutionen, som har c.30 inskrivna studenter. De flesta av dem har läst ryska redan i skolan. Personalen består av fyra lärare och tre doktorander. Hela personalen forskar. Varje år 3-4 studenter blir klar med studierna. Utav ryska kan man studera även polska i samarbete med TY. Med Handelshögskolan ger man undervisningen i språk och ekonomi. Lärarlinjen utbildar lärare till svenskspråkiga skolor. Power point (pdf)

Turun yliopisto Venäjän kieli

Johanna Viimaranta kertoi, että venäjän kieli on osa kieli- ja käännöstieteen laitosta. Laitos koostuu professorista, lehtorista ja venäjän kielen vieraileva lehtorista sekä noin sadasta opiskelijasta. Tutkimusyhteistyötä on muiden kieliaineiden ja muiden yliopistojen venäjän oppiaineiden kanssa. Oppiaineessa on yksi päätoiminen jatko-opiskelija. Uutta on valintakokeen menestyksekäs uudistaminen.

Tampereen yliopisto

Venäjän kielen ja kulttuurin oppiaineen esitteli Irina Savkina. Laitoksen painopistealueet, populaarikulttuurin ja monikielisyyden teemat, näkyvät opetuksessa ja laitoksen julkaisuissa. Savkina esitteli laitoksen lukuisia tutkimushankkeita sekä näiden puitteissa järjestettyjä konferensseja ja julkaisuja. Venäjän kielen ja kulttuurin oman opetuksen lisäksi opiskelijat voivat osallistua Russian Studies -ohjelman opetustarjontaan. Puolan ja tšekin opetus on järjestetty vierailevien opettajien turvin. Power point (pdf)

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman B, työkielenä venäjä -oppiaineen (entisen käännöstieteen, nyk. Moviko) esitteli Mihail Mihailov. Opetuksen tavoitteena on edelleenkin kääntäjien ja tulkkien koulutus. Suomenkieliset ja venäjänkieliset opiskelevat yhdessä. Tutkimusaiheita ovat mm. typologinen ja kontrastiivinen kielentutkimus, kaunokirjallisuuden kääntäminen, tulkkauksen tutkimus ja AV-kääntämisen tutkimus. Henkilökuntaa on radikaalisti supistettu, mutta sisäänotto on pysynyt samana. Hakijamäärä tosin on pudonnut, osasyynä oletettavasti vaikea ja epäinformatiivinen oppiaineen uusi nimi. Power point (pdf)

Jyväskylän yliopisto

Venäjän kielen ja kulttuurin oppiaineen esitteli Marjatta Vanhala-Aniszewski. Kieliaineet yhdistettiin samalle laitokselle 2004 ja uudistus on ollut pääsääntöisesti positiivinen: hallinto on vähentynyt ja työnkuvat ovat selkeytyneet. Professorin lisäksi oppiaineessa työskentelee lehtori (natiivi), vs. lehtori ja tuntiopettaja, jatko-opiskelijoita on 5-7. Koko kielten laitoksella on lisäksi professoreja, assistentteja ja tohtorikoulutettavia, jotka osallistuvat kaikille kieliaineille yhteiseen opetukseen. Myös graduja ohjataan ristiin. Opiskelijoita otetaan sisään 15, joista viisi valitaan suoraan opettajakoulutukseen. Valmistumisajoissa ja motivaatiossa mitattuna tämä ratkaisu on osoittautunut onnistuneeksi. Venäjän kieli ja kulttuuri on koko kielten laitoksen toiseksi tuottavin oppiaine. Vähentyneiden resurssien vuoksi oman opetustarjonnan rinnalla käytetään hyväksi kielikeskuksen tarjontaa sekä kieliharjoitteluun sisältyvää opetusta. Pääsykokeessa on kokeilussa aineistokoe ja haastattelu, mikä on jo osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Kulttuurien välinen viestintä yritetään saada kielten laitokselle, myös opettajankoulutuksen saaminen laitokselle olisi toiveissa. Yhteistyötä tehdään Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen kanssa. http://www.helsinki.fi/~hakanen/Jyvaskyla.pdf

Slovakin lehtori Anna Kyppö kertoi slovakin kieli ja kulttuurin opetuksesta Jyväskylän yliopistossa, jossa on mahdollista suorittaa oppiaineesta perus- ja aineopinnot, jälkimmäiset yhteistyössä Comenius-yliopiston kanssa. Slovakin kielen opetus on jaettu kielten laitoksen ja kielikeskuksen kanssa. Opettajia on yksi, opiskelijoita noin 40. Kyppö esitteli myös slovakin verkkokurssin, joka löytyy osoitteesta kielikeskus.jyu.fi.

Itä-Suomen yliopisto

Venäjän kieli ja kulttuuri -oppiaineen esitteli Hanna Kärkkäinen. Kuten muuallakin, myös Itä-Suomen yliopistossa oppiaine on osa laajaa vieraiden kielten ja käännöstieteiden laitosta. Työtä on leimannut jatkuva opetussuunnitelmien uudelleenlaatiminen, muutos ja siihen sopeutuminen. Tutkinnonuudistusta toteutettiin vuoden verran, jonka jälkeen alettiin luoda yhteisiä perusopintoja kielen ja kulttuurin (KiKu) sekä kielen ja kääntämisen (KiKä) ohjelmille. Haasteena on ollut opiskelijarekrytointi. Vuosittain valitaan yhteisiin perusopintoihin 25 uutta opiskelijaa, jotka ensimmäisen vuoden jälkeen hakeutuvat joko kielen ja kulttuurin tai kääntämisen suuntautumisvaihtoehtoihin. Suuri osa opiskelijoista on taustaltaan venäjänkielisiä. Opiskelijoiden piirissä on kiinnostusta nimenomaan kääntämiseen. Yhteistyötahoja on runsaasti, muun muassa Itä-Suomen koulun kanssa, jonka yksi toimipiste sijaitsee Joensuussa.

Venäjän kielen ja kääntämisen suuntautumisvaihtoehdon tämänhetkisestä tilanteesta raportoi Päivi Pasanen. Muutto Savonlinnasta Joensuuhun on juuri ohi. Siirron yhteydessä menetettiin kummastakin oppiaineesta yksi lehtori. Opiskelijamäärä Joensuussa, kuten muissakin supistuksia kokeneissa oppiaineissa, on pysynyt ennallaan. Esitys (pdf)

Helsingin yliopisto

Nykykielten laitoksen johtaja Arto Mustajoki esitteli uutta 2010 toimintansa aloittanutta suurlaitosta, jossa jokaisella oppiaineella on oma vastuuhenkilönsä. Koko nykykielten laitoksen painopistealoja ovat kulttuurisen ja kielellisen diversiteetin tutkimus, kielellisen vuorovaikutuksen tutkimus, kieliteknologia ja korpustutkimus. Nousevana alana hän mainitsi Eurooppa-tutkimuksen ja sen sisällä Venäjän/venäjän kielen. Budjettirahoituksen ohella rahoitusta hankitaan muun muassa mainoskampanjalla.

Venäjän kääntämisen oppiaineen esittelijä Inkeri Vehmas-Lehto korosti käännöstieteen omia valintakokeita. Niissä tärkeätä on suomen kielen taidon testaaminen yhteisesti muiden käännöstieteen kielten kanssa. Opettavaa henkilökuntaa on yhteensä neljä. Muutto Kouvolasta Helsinkiin vei mukanaan yhden opettajan vakanssin. Power point (pdf)

Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineen esitteli Ahti Nikunlassi. Poikkeuksena miltei kaikkiin jo edellä esiteltyihin, oppiaineessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Sellaisia tosin on odotettavissa tiukkenevan talouden vuoksi. Esimerkiksi eläkkeelle jääneiden ja jäävien vakansseja ei välttämättä voida täyttää. Edessä on mahdollisesti opetuspainotteisempaan systeemiin siirtyminen ja samalla tutkimuksen vähentyminen. Opiskelijoita otetaan vuosittain 30 (19 vieraan ja 11 äidinkielen linjalle). Valinnaisuutta perusopetuksessa on lisätty, sitä on jopa enemmän kuin syventävissä opinnoissa. Kandidaatintutkielmat ja gradut kirjoitetaan edelleen venäjäksi. Kieliharjoitteluun lähdetään viidennellä periodilla toukokuussa, minkä toivotaan lyhentävän opiskeluaikaa. Tarjolla on myös Ukraina-opintokokonaisuus yhteistyössä Aleksanteri-insituutin kanssa. Esitelmä (pdf)

Länsi- ja eteläslaavilaisten kielten ja kulttuurien oppiaineen esittelijä Jouko Lindstedt totesi, että slavistiikka hallintotasona Helsingin yliopiston nykykielten laitoksesta on hävinnyt, mutta käytävä on edelleen sama. Länsi- ja eteläslaavilaisten kielten oppiaine koostuu professorista ja kolmesta eri slaavilaisen kielen opettajasta sekä tohtorikoulutettavasta ja kahdesta akatemian tutkijasta. Oppiaineessa voi opiskella puolaa ja tšekkiä sekä eteläslaavilaisista kielistä bulgariaa ja bosniaa / kroaattia / montenegroa / serbiaa. Kielitarjonnan mahdollistaa se, että opetustarjonta vaihtelee vuosittain. Kunakin vuonna sisään otetaan seitsemän uutta opiskelijaa. Baltologia on kolmen opettajan luotsaama oppiaine, johon on yhteistyösuhde.

Iltapäiväohjelma oli koottu sellaisten ajankohtaisten kysymysten ympärille, joita slavistit itse olivat ehdottaneet.

Hanna Kärkkäinen Itä-Suomen yliopistosta puhui aiheesta ”Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden käsitykset venäjän kielen yliopisto-opiskelusta ja ohjauksen tarpeesta”. Hän kertoi Starttiruiske-ohjausohjelmasta. Tämä OPM:n rahoittama tehostettu ohjaus on suunnattu ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Tavoitteena on päämäärätietoinen opiskelu ja valmistuminen viidessä vuodessa. Ohjausohjelmaan kuuluu opiskelijoiden näkemysten kartoittaminen mm. siitä mitä yo-tasoinen kielten opiskelu sisältää.

Arja Rosenholm (Tampere) ja Pekka Pesonen (Helsinki) kävivät dialogin aiheesta ”Kirjallisuuden ja kulttuurin opetuksen merkityksestä”. Dialogi toi esiin kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtämisen keskeisen merkityksen ohella myös kaksi erilaista kirjallisuudentutkimuksen metodista lähestymistapaa. Rosenholm korosti eri alueet läpäisevää, kielen, kirjallisuuden, kulttuurin ja kääntämisen yhteyttä tutkimuksessa, jonka päämääränä on venäläisen yhteiskunnan parempi tuntemus. Pääpaino oli nimenomaan yhteiskunnassa ja kirjallisuus, erityisesti populaarikirjallisuus, on väylä ymmärtää yhteiskuntaa ja sen syvärakenteita. Pesonen korosti sitä, että kirjallisuuden merkitys ei ole vain teemoissa, vaan myös kerronnassa, jonka tutkiminen kirjallisuustieteen metodein on mielekästä. Erilaisista tutkimuksellisista lähtökohdistaan huolimatta molemmat puhuivat kirjallisuuden tärkeästä asemasta venäläisessä kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Esiin nousi myös tarve purkaa suomalaisen Venäjä-tutkimuksen mytologisoituja ja politisoituja asenteita.

”Muut slaavilaiset kielet kuin venäjä – laadun ja laajuuden ristiriita” oli Jouko Lindstedtin (Helsinki) alustuksen aiheena. Länsi- ja eteläslaavilaisten kielten ja kulttuurien oppiaine tarjoaa pääaineopetusta puolan, tšekin, bulgarian ja serbin kielissä sekä osallistuu Ukraina-opintokokonaisuuden opettamiseen. Tämä pohjoismaiden laajin kielivalikoima pienen kokonaisuuden vastuualueena on myös ongelmallinen. Erittäin pienen henkilökunnan vastuulla on laadukkaan opetuksen ja graduohjauksen tarjoaminen opiskelijoille, joiden työllistyminen pelkästään kielen ammattilaisina on hankalaa. Oppiaineen tutkimustraditio kohdistuu eteläslaavilaisiin kieliin, kun taas yhteiskunnan näkökulmasta suurin tarve kohdistuu puolan kielen osaajiin. Lindstedt totesi myös muutoksen slavistien koulutuksessa: venäjän opiskelijoilta ei enää vaadita toisen slaavilaisen kielen opintoja.

”Millaista venäjän, kääntämisen ja tulkkauksen opetusta on entisillä käännöstieteen laitoksilla” oli Hannu Tommolan (Tampere) ja Inkeri Vehmas-Lehdon (Helsinki) alustusten yhteisenä otsikkona. Tommola totesi, että opetuksen alalla yhteydenpito eri käännöstieteen laitosten välillä on jäänyt vähiin. Yhteistyö on keskittynyt tutkimukseen ja jatkokoulutukseen. Vehmas-Lehto korosti kääntämisen erilaisuutta verrattuna filologiaan ja kertoi oppiaineeseen kuuluvista kursseista. Power point (pdf)

Keskustelussa nousi esiin kysymys siitä, miten valtakunnallisesti voidaan turvata venäjän ja erityisesti nk. pienten slaavilaisten kielten opetus ja opetuksen laatu. Pienet ja pienenevät yksiköt eivät talouden kannalta ole mielekkäitä. Sen sijaan voidaan esittää mutta perusteluja laitosten säilyttämiselle. Voidaan esim. ajatella, että mahdollisuus opiskella venäjää useassa yliopistossa on itsessään tärkeää.

Todettiin, että konkreettista yhteistyötä ja yhteistä suunnittelua olisi aiheellista lisätä. Yhteistä osaamista olisi myös voitava hyödyntää valtakunnallisesti. Slavistipiirillä voisi olla tässä tärkeä rooli yhteisen keskustelun alkuunpanijana ja ylläpitäjänä.

Aikaa keskusteluun olisi voinut olla runsaamminkin. Jatkossa Slavistipiiri voi osaltaan edesauttaa laitosten ja oppiaineiden välistä yhteydenpitoa. Nyt huomio keskittyi viime aikojen muutosten vaikutuksiin yliopistojen organisaatioissa ja oppiainevalikoimassa. Uusien, jotenkin neuvostoaikaisilta kalskahtavien KiKojen ja Movikoijen taakse kätkeytyy taistelua olemassaolosta ja huolta siitä, miten hupenevien resurssien puitteissa voidaan tuottaa sitä, mitä nykypäivän yliopistolta vaaditaan: maistereita määräajassa ja korkeatasoista tutkimukseen pohjautuvaa opetusta.

Ääneen lausumatta jäivät kysymykset siitä, minkälaisia seurauksia eri yliopistojen välisellä kilpailulla on opetuksen ja tutkimuksenkin laatuun, henkilökunnan motivaatioon ja yhteistyöhalukkuuteen. Yhteydenpitoa tarvitaan kuitenkin tulevaisuudessa myös tutkimusaiheista tiedottamisessa. Konkreettisena ehdotuksena esitettiin tutkimusprojektien tai jatko-opiskelijoiden tapaamiset ja graduopiskelijoiden aiheiden esittelyt.

Slavistipäivän yhteydessä järjestettiin kirjanäyttely alan uusimmista julkaisuista. Tämän pöydän anti kertoi siitä, että vähenevin resurssein ei ainoastaan tuoteta entistä enemmän kandidaatteja ja maistereita, vaan myös julkaistaan tutkimustyön tuloksia.

Kirsti Ekonen