Jäsenille

Haluatko liittyä, erota tai päivittää osoitetietosi? Ota yhteys sihteeri Gustaf Olssoniin sähköpostitse [gustaf.olsson at abo.fi]. 

Slavistipiirin jäsenmaksu vuonna 2026 on 25 euroa, perustutkinto-opiskelijoilta, päätoimisilta jatko-opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 13 euroa. 

Lisäksi on mahdollista tilata jäsenhintaan Idäntutkimus (jäsenyys + lehti 45/33/27 euroa) ja/tai Scando-Slavica (41 euroa). Lehtitilaukset maksetaan keväisin jäsenmaksun yhteydessä, jolloin tilaukset myös alkavat. Jo voimassa olevan tilauksen jatkumisen edellytyksenä on jäsenmaksun maksaminen eräpäivään mennessä.

Slavistipiirin jäsenet ovat automaattisesti myös Nordiska Slavistförbundetin jäseniä. 

Jäsentiedotus tapahtuu Facebook-sivun (https://www.facebook.com/slavistipiiri) ja slavistit-sähköpostilistan kautta. Postituslistan osoite on <slavistit@lists.tuni.fi>. Listalle voi liittyä ja siltä poistua osoitteessa <https://lists.tuni.fi/mailman3/lists/slavistit.lists.tuni.fi/> tai lähettämällä vapaamuotoinen pyyntö osoitteeseen <slavistit-owner@lists.tuni.fi>.

Maria Widnäs -gradupalkinnon voittajat 2026

Suomen slavistipiiri on Slavistipäivässä 20.3.2026 jakanut kolmelle vuosina 2023–2025 valmistuneelle ansiokkaalle slavistiikan alan pro gradu -tutkielmalle Maria Widnäs -gradupalkinnon. Slavistipiiri jakaa Maria Widnäs -gradupalkinnon joka kolmas vuosi. Kaikki tänä vuonna palkitut pitivät Slavistipäivässä esityksen aiheestaan. Palkituiksi tulivat (Slavistipäivän esiintymisjärjestyksessä kirjattuina – palkittuja graduja ei asetettu paremmuusjärjestykseen): 

Mariia Matveeva (Itä-Suomen yliopisto) 

Mariia Matveevan tulkkauksen sosiologian alaan kuuluva pro gradu -tutkielma ”Epäluottamuksen kokemuksia tulkkeja kohtaan. Sosiaalisen epäluottamuksen vaikutus institutionaalisen luottamuksen rakentumiseen suomalaisia peruspalveluja kohtaan” tarkastelee asiointitulkkaustilanteita ukrainalaisten maahanmuuttajan näkökulmasta. Työ on näyttö siitä, että korkeatasoisesti tutkitulla slavistiikan alan gradulla on mahdollista pureutua tärkeään ja ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen ja tarjota avaimia sen ratkaisemiseksi.  

Työ on ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20251864

Jani Huusko (Helsingin yliopisto) 

Jani Huuskon venäjän kielen alan pro gradu  tutkielma ”Сказуемое в генитивно-квантитативных предложениях в современном русском языке” analysoi määrää ilmaisevia venäjän genetiivirakenteita, ja tekijä on löytänyt merkittävään kieliopilliseen kategoriaan aiemmin tutkimattoman näkökulman. Työ on hyvin kirjoitettu ja avaa uutta tieteellistä maaperää. 

Työ on ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202512174844

Iida Härkönen (Tampereen yliopisto) 

Iida Härkösen venäjän kielen ja kulttuurin alaan kuuluva feministisen identiteetin muodostumista sodanvastaisissa Telegram-ryhmissä tarkasteleva pro-gradu tutkielma ”Женщины против войны: Формирование феминистской идентичности в исторических публикациях антивоенной группы в «Телеграме» on metodologisesti ja tutkimusaineistollisesti tärkeä, ja sen uutta informaatiota tuottava avaus ajankohtaisesta aiheesta on kiistaton.  

Työ on ladattavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304193970

Slavistipiirin järjestämä Slavistipäivä 2026

Aika: Perjantai 20.3.2026, klo 10 alkaen

Paikka: Tieteiden talo, Cedercreutz-sali (Kirkkokatu 6, Helsinki, 5. kerros) 

RESILIENSSI 

Resilienssillä on alun perin metallurgiassa ja tekstiiliteollisuudessa tarkoitettu materiaalin joustavuutta ja kestävyyttä. Ekologiassa se viittaa organismin kykyyn selvitä ympäristöolosuhteiden äärimmäisistä vaihteluista. Resilienssiä käytetään myös synonyymina yhteisöjen kyvylle ylläpitää toimintakykyä muuttuvissa olosuhteissa sekä valmiudelle kohdata häiriöitä ja palautua niistä.

Tämänvuotinen Slavistipäivä paneutuu resilienssiin kielessä, kirjallisuudessa ja kulttuurissa. Tervetuloa kuuntelemaan alustuksia ja osallistumaan keskusteluun! Tilaisuudessa julkistetaan myös Maria Widnäs -gradupalkinnot parhaille vuosina 2023–2025 valmistuneille slaavilaisten kielten ja kulttuurien alan maisterintutkielmille.

Seminaarin jälkeen on mahdollisuus osallistua Slavistipiiri ry:n vuosikokoukseen, johon toivotamme tervetulleiksi kaikki Slavistipiirin toiminnasta kiinnostuneet! Vuosikokous alkaa samassa tilassa klo 15.00.

OHJELMA

10.00 Kahvitarjoilu

           Maria Widnäs -gradupalkintojen julkistaminen

           Eeva Kuikka (Turun yliopisto): Resilienssi ja Venäjän alkuperäiskansat

12.00  Lounastauko

13.00 Ekaterina Protassova (Helsingin yliopisto): Постоянные темы в повседневном дискурсе русофонов

           Elena Kolla (Helsingin yliopisto): Максимилиан Волошин – стойкость поэта 

15.00 Suomen Slavistipiiri ry:n vuosikokous 

Slavistikonferenssien satoa – Slavistipiirin seminaari 15.12. Tieteiden talolla

 

Slavistipiiri esittelee ylpeänä tämän vuoden slavistiikan kansainvälisten konferenssien satoa. Elokuussa Pariisissa järjestetyn Kansainvälisen slavistikongressin ja Göteborgissa kesäkuussa järjestetyn Pohjoismaisen slavistikonferenssin Suomen-delegaatiot esiintyvät. Tervetuloa kuulemaan esitelmiä! 

Aika: maanantaina 15.12.2025 klo 10.00–16.00

Paikka: Tieteiden Talo (Kirkkokatu 6, Helsinki), Cedercreutz-sali.

 

Ohjelma

10.00–10.15: Avaussanat

10.15–10.30: Kahvi ja pulla

10.30–11.00: Helena Lehečková “Slavistiikka ja afasia: Oliko Jakobson oikeassa?”

11.00–11.30: Katharina Tyran “Commodifying Slavic minority languages in Austria”

11.30–12.00: Mia Öhman “Финляндия как лаборатория проката советского кино”

12.00–13.00: Lounas

13.00–13.30: Gustaf Olsson “Pseudogermanismer i fem slaviska språk”

13.30–14.00: Susan Ikonen “Vladimir Dudintsev and his second novel, within and outside the Soviet literary”

14.00–14.30: Elena Gorbova “Вторичная имперфективация русского глагола в словаре, корпусе и рунете”

14.30–15.00: Eeva-Liisa Haapaniemi “Presentation av hur synen på en litterär figur kan ändras”.

15.00–16.00: Yleinen keskustelu

Kallelse till Nordiska slavistförbundets generalförsamlingsmöte i Göteborg, den 12 juni 2025

Generalförsamlingen hålls i sal Camp Nou på Kviberg Park Hotel & Conference, Göteborg, med start kl 14.10

1. Val av mötesordförande, sekreterare och justerare
2. Godkännande av dagordningen
3. Styrelsens verksamhetsberättelse
4. De nationella förbundens rapporter
5. Revisionsberättelse
6. Ansvarsfrihet för styrelsen
7. Verksamhetsberättelse för Scando-Slavica
8. Revisionsberättelse för Scando-Slavica
9. Ansvarsfrihet för Scando-Slavicas räkenskaper
10. Underskottsgaranti för 23:e Nordiska Slavistmötet
12. Information från Den internationella slavistkommittén
13. 24:e Nordiska Slavistmötet
14. Val av ny styrelse, revisor, revisorsuppleant, valberedning.
15. Fastställande av medlemsavgift för den kommande verksamhetsperioden
15. Övriga frågor
 
Förslag på övriga frågor skall vara insända till styrelseordföranden senast 5 juni 2025.
 

Göteborg 12 maj 2025
Antoaneta Granberg
ordförande

Slavistipäivä 2024: Historia ja slavistiikka

Tervetuloa vuoden 2024 Slavistipäivään ”Historia ja Slavistiikka” perjantaina 12.4.2024 klo 13 alkaen Tieteiden talolle (Kirkkokatu 6, Helsinki). Slavistipäivä on Suomen Slavistipiiri ry.:n vuosittain järjestämä tieteellinen tapahtuma. Puheenvuorojen keskiössä ovat historiapolitiikka ja jaetut historiat Venäjällä, Puolassa ja Ukrainassa. Alustajina toimivat erikoistutkija Johanna Wassholm (Åbo Akademi) ja professori Simo Mikkonen (UEF). 

Ohjelmasta on omistettu hetki edesmenneen kollegan, Slavistipiirin sihteerin Dragana Cvetanovićin muistolle. 

Ohjelma on kaksikielinen – keskustelua voi käydä suomeksi ja ruotsiksi. Slavistipäivän jälkeen klo 16:00-17:30 pidetään Slavistipiiri ry.:n vuosikokous. 

Ennen Slavistipäivän alkua Slavistipiiri järjestää länsi- ja eteläslaavilaisten kielten aamupäivän. Kaikki slavistipiiriläiset ovat lämpimästi tervetulleita! Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 10.00, ja varsinainen ohjelma klo 10.15. Tilaisuudessa juhlistetaan tuoreehkoja oppikirjajulkaisuja ja kuullaan länsi- ja eteläslaavilaisten kielten tutkimuksen ja opetuksen kuulumisia. Ohjelma päättyy ennen klo 12. Lisätietoja: Max Wahlström, max.wahlstrom@helsinki.fi. Lämpimästi tervetuloa mukaan! 

Slavistipäivän ohjelma: 

13:00-13:15 Slavistipäivän avaus (Saara Ratilainen, Slavistipiirin pj.) 

13:15-14:00 Johanna Wassholm (Åbo Akademi): ”Ukraina i Putins historiepolitik” 

14:00-14:30 Ira Österberg: Dragana Cvetanovićin muistolle 

14:30-14:45 KAHVI 14:45-15:30 Simo Mikkonen (UEF) ”Jaettu historia – ristiriitaiset tulkinnat: Venäjä, Puola ja Ukraina” 

15:30-15:45 Loppukeskustelu 

Puhujat/Talare: 

Johannna Wassholm är specialforskare och docent i Nordens och Rysslands historia vid Åbo Akademi. Hon är specialiserad på finsk-ryska relationer och historiebruk under det långa 1800-talet. Simo Mikkonen on sosiokulttuurisen muistamisen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on erikoistunut Itä-Euroopan, erityisesti Neuvostoliiton kulttuurihistoriaan.

Maria Widnäs -gradupalkintojen saajat 2023

Suomen slavistipiiri on Slavistipäivässä 24.3.2023 jakanut neljälle vuosina 2020–2022 valmistuneelle ansiokkaalle slavistiikan alan pro gradu -tutkielmalle Maria Widnäs -gradupalkinnon. Slavistipiiri jakaa Maria Widnäs -gradupalkinnon joka kolmas vuosi. Tämänkertaisista palkituista kolme piti Slavistipäivässä esityksen aiheestaan, ja yhdeltä palkitulta luettiin Slavistipäivän yleisölle kohdistetut terveiset. Palkituiksi tulivat: 

Marie Mäkinen (Helsingin yliopisto) 

Marie Mäkisen pro gradu-tutkielma «На мой взгляд, русский язык в Финляндии ценится больше эстонского.» Отношение финских студентов Хельсинкского университета к русскому и эстонскому языкам (suomennettuna: ”Mielestäni venäjän kieltä arvostetaan Suomessa enemmän kuin viron kieltä.” Helsingin yliopiston suomalaisten opiskelijoiden kieliasenteet venäjän ja viron kieltä kohtaan) tutkii Helsingin yliopiston yliopisto-opiskelijoiden suhtautumista viron ja venäjän kieliin. Työ tarjoaa uutta ja yllättävää tietoa yliopisto-opiskelijoiden asenteista venäjää ja viroa kohtaan. Mäkisen pro gradu -tutkielma on innovatiivinen, se tarjoaa uutta ja tärkeää kielisosiologista tietoa sekä perustuu vankkaan tietoperustaan, kyselytutkimukseen, johon vastasi peräti 798 henkilöä. 

Työ on ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-20221213401

Johanna Mäntylä (Tampereen yliopisto) 

Johanna Mäntylän pro-gradu tutkielma «Такую Россию ты выберешь?» #ДаВыберу – Определения семьи в интернет-дискуссии о семейных отношениях однополых пар и «радужных семей» (suomennettuna: ”Tällaisenko Venäjän valitset?” #DaVyberu (#KylläValitsen) – Perheen määritelmät sateenkaariperheisiin liittyvässä verkkokeskustelussa) on ajankohtainen työ, joka käyttää metodinaan kriittistä diskurssianalyysiä. Analyysi on selkeää ja aineiston ja aikaisemman tutkimuksen hallinta moitteetonta. Mäkelän työ antaa selkeän lisän Venäjän sisäpolitiikassa yhä edelleen käytävään keskusteluun. 

Työ on ladattavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210318031

Vladislav Sarelainen (Helsingin yliopisto) 

Vladislav Sarelaisen pro gradu -tutkielma Время стричь купоны. Повесть Льва Толстого «Фальшивый купон» и ее киновоплощение (suomennettuna: On sadonkorjuuaika. Leo Tolstoin kertomus ”Väärennetty korkolippu” ja sen filmatisointi) on korkeatasoinen työ. Erityisen ansiokas on luku, jossa Sarelainen analysoi monipuolisesti Tolstoin kertomusta hyödyntäen ja täydentäen olemassa olevaa kirjallisuudentutkimuksellista tutkimusmateriaalia. Hänen arkistotyöhön pohjaavat löytönsä tuovat tieteelliseen keskusteluun aivan uutta materiaalia 1910-luvun venäläisestä ja italialaisesta Tolstoin kertomuksen filmatisoinneista. Sarelaisen kattava työ sisältää myös analyysit kolmesta muusta filmatisoinnista, mukaan lukien suomalaisesta Pahasta maasta. Työ on huolellisesti laadittu ja sen venäjän kieli on erinomaista. 

Työ on ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155131

Jonas Söderlund (Åbo akademi) 

Jonas Söderlunds pro gradu-avhandling I tusen sjöars land – sex ryssars upplevelser av att arbeta i Finland är en intervjustudie som undersöker hur sex ryskspråkiga invandrare till Finland upplever den finländska arbetskulturen. Arbetet ger kunskap om problem och möjligheter i integrationen av arbetsinvandrare till Finland, en fråga av stor vikt för Finlands framtid. Därtill visar Söderlund prov på vetenskaplig mognad i analysen av undersökningens resultat och i diskussionen om styrkor och begränsningar i metodologin. 

Työ on ladattavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201216100957