FM Gustaf Olssonin venäjän kielen väitöskirja “Aspectual pairs of recently borrowed verbs in Russian” tarkastetaan julkisesti Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa perjantaina 10. kesäkuuta 2022 klo 16 alkaen. Väitöstilaisuus järjestetään hybridinä päärakennuksen Tauno Nurmela -luentosalissa ja Zoomissa https://utu.zoom.us/j/67552409539 (Passcode: 538341).
Vastaväittäjänä toimii professori Stephen M. Dickey Kansasin yliopistosta. Kustoksena on Helsingin yliopiston venäjän kielen professori ja Turun yliopiston dosentti Johanna Viimaranta.Väitöskirja on avoimesti saatavilla osoitteessa: https://www.utupub.fi/handle/10024/153852.8.4.2022
Slavistipiirin hallitus 2022
Suomen Slavistipiirin sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 25.3.2022 Tieteiden talon väistötiloissa. Kokouksessa piirille valitun uuden hallituksen kokoonpano on seuraavanlainen:
Puheenjohtajana jatkaa Saara Ratilainen (TAU) ja varapuheenjohtajana Mika Perkiömäki (HY). Sihteerinä jatkaa Eeva Kuikka (TAU) ja taloudenhoitajana Hanna Määttänen (TAU).
Hallituksen muut jäsenet ovat Dragana Cvetanovic (HY), Gustaf Olsson (ÅA), Jari Parkkinen (JY), Arja Rosenholm (TAU), Sofia Schulgin (HY), Marja Sorvari (UEF), Sanna Turoma (TAU), ja Max Wahlström (HY).
1.3.2022
Suomen Slavistipiiri ry:n kannanotto Venäjän sotatoimiin Ukrainassa
Me Suomen slavistit eli slaavilaisten kielten, kirjallisuuksien ja kulttuurien tutkijat, opettajat, opiskelijat ja kääntäjät, tuomitsemme Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen. Sotajoukot tulee vetää pois Ukrainasta välittömästi ja maan suvereniteettia kunnioittaa. Ilmaisemme täyden tukemme Ukrainan valtiolle ja sen kansalaisille sekä heidän oikeudelleen itsenäiseen päätöksentekoon.
Jo useiden vuosien ajan ja nyt osana hyökkäyksen perusteluja Venäjän valtiolliset toimijat ja valtiollinen media ovat esittäneet valheellisia väitteitä Ukrainan valtiosta, historiasta ja kulttuurista. Me niin venäjän, ukrainan, valkovenäjän kuin muidenkin slaavilaisten kielten ja kulttuureiden parissa työskentelevät tuomitsemme jyrkästi tällaisen kielen-, kulttuurin- ja historiantutkimuksen vääristelyn ja käytön sodan oikeuttamisessa.
7.2.2022
Slavistipäivä 2022: Slaavilaiset kielet kielikontaktissa 25.3.2022
Slavistipiiri ry:n vuotuinen seminaari tarkastelee slaavilaisten kielten kielikontakteja Suomessa ja lähialueilla. Kielet ovat aina olleet kontaktissa toistensa kanssa, niin myös slaavilaiset kielet Suomessa. Arkipäivämme ovat täynnä esimerkkejä kielikontakteista: käytämme rinnakkain suomea, ruotsia, venäjää, englantia ja muita kieliä. Kielikontaktitutkimuksessa keskitytään usein yksikielisiin yhteisöihin ja siihen, miten monikielisyys vaikuttaa vieraan kielen oppimiseen sekä koodin- ja kielenvaihtoon. Tutkimuksen keskiössä ovat itse kielijärjestelmän mahdolliset muutokset sekä kieli-sosiologiset ja kieli-ideologiset kysymykset. Monikielisessä seminaarissamme pohditaan, mitä meidän pitää tietää Suomen virallisten kielten ja Suomessa puhuttavien slaavilaisten kielten kontakteista ja törmäyksistä.
Seminaarin yhteydessä muistellaan edesmenneen
Tampereen yliopiston Slaavilaisen filologian professorin Marja Leinosen
ansiokasta uraa slavistiikan alalla.
Seminaari järjestetään Helsingissä Tieteiden talon väistötilojen (Runeberginkatu 14-16) A-siiven 3. kerroksessa salissa A305.
Seminaarin jälkeen on mahdollisuus osallistua
Slavistipiiri ry:n vuosikokoukseen, johon toivotamme tervetulleiksi kaikki
Slavistipiirin toiminnasta kiinnostuneet! Vuosikokous alkaa samassa tilassa klo
15:30.
Noudatamme seminaarin järjestelyissä alueellisia
koronasuosituksia. Mikäli pandemiatilanne ei salli seminaarin järjestämistä
paikan päällä, tullaan se muuttamaan etätapahtumaksi. Mahdollisista muutoksista
tiedotetaan ja niistä voi myös tiedustella järjestäjiltä. Varatkaa kuitenkin jo
ajankohta kalenteristanne Slavistipäivälle ja mielenkiintoisille kohtaamisille
eri kielten ja ystävien kesken!
Lisätietoja slavistipäivästä saa piirin
puheenjohtajalta Saara Ratilaiselta (saara.ratilainen@tuni.fi) tai sihteeriltä Eeva Kuikalta (eeva.kuikka@tuni.fi).
PÄIVÄN OHJELMA
11:00-11:15 Seminaarin avaus ja alkusanat
11:15-11:45 Nemanja Nenadović
(Helsingin yliopisto) Bosniska och serbiska som arvsspråk i Svenskfinland
11:45-12:15 Olga Nenonen (Tampereen yliopisto) Эритажный русский
язык в Финляндии - контактный вариант языка
12:15-13:30 LOUNASTAUKO (Omakustanteinen, Ravintola
Töölö)
13:30-14:00 Ilja Moshnikov (Itä-Suomen yliopisto),
Venäjän kielen vaikutus karjalaan: karjalan kielen käytöstä verkossa (esityskielet suomi ja karjala)
14:00-14:30 Hannu Tommola: Marja Leinonen (1946-2019),
filologi, lingvisti, slavisti
14:30-15:15 Kahvia ja keskustelua
15:30-17:00 Suomen Slavistipiiri ry:n vuosikokous
5.11.2021
22. Pohjoismainen slavistikongressi Oslossa elokuussa 2022
Seuraava pohjoismainen slavistikongressi järjestetään 10.-14.8.2022 Oslossa. Tilaisuus on tarkoitus järjestää paikan päällä koronatilanteen niin salliessa.
Ohessa kongressin järjestelytoimikunnan ensimmäinen tiedote tulevasta kongressista:
Det 22. nordiske slavistmøtet i Oslo, 10. – 14. august 2022
Tematikk
De nordiske slavistmøter er åpne for foredrag om ethvert tema om slaviske og baltiske språk, litteraturer, kultur, samfunn og politikk. Konferansens hovedspråk er norsk, svensk og dansk, men foredrag på slaviske språk og engelsk aksepteres også.
Sted og
tid for konferansen
Det
22. nordiske slavistmøtet vil finne sted ved Universitetet i Oslo, campus
Blindern, i Georg Sverdrups hus, Universitetsbiblioteket.
Ankomstdag er onsdag 10. august. Konferansen åpnes kl 18.00 og avsluttes med festmiddag lørdag 13. august kl. 19.30. Avreisedag er søndag 14. august.
Påmelding
Påmeldingsfrist er 1. februar 2022.
Påmelding gjøres her https://nettskjema.no/a/209973.
Former for deltakelse
Man kan delta
med enkeltforedrag eller sette sammen et panel.
Enkeltforedragene
er på 20 min. med etterfølgende 10 min. til diskusjon. Organisasjonskomiteen
vil så langt det er mulig sette sammen enkeltforedragene i tematiske seksjoner.
Påmelding til enkeltforedrag må inneholde navn, epost, institusjon/by,
foredragstittel og et sammendrag på max 300 ord.
Et panel
vil normalt bestå av tre foredrag, en ordstyrer og en kommentator. Foredragene
vil være på 20 min. Kommentatoren får 10 min., mens 20 min. er for åpen
diskusjon. Hvert panel får 1,5 time til disposisjon. Det forutsettes at
kommentatoren har lest alle foredragene på forhånd.
Påmelding av panel må inneholde navn på panelansvarlig, epost, institusjon/by, paneltittel og kort beskrivelse av panelet og navn, epost, institusjon/by, foredragstittel og sammendrag, max 300 ord for hvert av panelforedragene. Ordstyrer og kommentator må også oppgis. Workshops kan organiseres etter nærmere avtale med arrangementskomiteen.
Program
Programmet
vil bestå av plenarforedrag og enkeltforedrag i seksjoner og paneler. Det tas
sikte på én utflukt under konferansedagene. På konferansens siste dag vil det
bli holdt generalforsamlinger i de nasjonale slavistforbund og i Nordisk
slavistforbund. Konferansen avsluttes med festmiddag om kvelden lørdag den 13.
august.
Plenarforelesere er Brita Bryn, Universitetet i Bergen, Tore Nesset, Universitetet i Tromsø, Renata Ingbrant, Stockholms universitet, Thomas Olander, Københavns universitet, Max Wahlström, Helsingfors universitet, Irina Sandomirskaja, Södertörns högskola, Bo Peterson, Lunds universitet.
Konferanseavgift
Konferanseavgiften er NOK 2000 som blant annet dekker velkomstarrangement, tre luncher og utflukten. Deltakelse i festmiddagen koster NOK 1000. Denne summen kan reduseres avhengig av oppnådd økonomisk støtte. Opplysning om betalingsfrist og betalingsdetaljer kommer i neste rundskriv.
Innkvartering
Det er reservert rom på Hotel Scandic Holberg i Oslo til rabattert pris for konferansedeltakerne. Den som ønsker å benytte seg av dette tilbudet, kan bestille rom her: www.scandichotels.no. Under "hvor vil du bo", velger du Scandic Holberg. Oppgi bookingkode BUIO100822, velg ønskede datoer for overnatting. Priser pr. natt: NOK 1090,- for enkeltrom, NOK 1290,- for dobbeltrom. Frokost er inkludert. For å få konferansepris, må du booke rom innen 6. juli 2022. Avbestilling kan skje innen kl. 18.00 på angitt ankomstdato.
Bokutstilling
Det
planlegges en utstilling av bøker utgitt av nordiske slavister siden siste
slavistmøte i Joensuu 2019. Nærmere opplysninger om denne kommer i et senere
rundskriv.
16.9.2021
Call for Papers: XVII kansainvälinen slavistien maailmankongressi
XVII kansainvälinen slavistien maailmankongressi järjestetään 28.8.–1.9.2023 Sorbonnen yliopistossa, Pariisissa. Suomen osallistujakiintiö on 10 esitelmää. Kongressiin voi osallistua myös posterilla. Kaikkia kiinnostuneita slavisteja, mukaan lukien jatko-opiskelijoita, kehotetaan lähettämään esitelmä-/posteriehdotukset Suomen kansalliselle komitealle (Suomen slavistipiirille) 1.3.2022 mennessä. Suomen slavistipiiri valitsee kongressiin lähtevät esitelmät ja posterit ja lähettää ne edelleen maailmankongressin järjestäjille. Esitelmien valintaan vaikuttaa ehdotuksen akateeminen laatu, mutta esitelmiä valittaessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että Suomen yliopistot ja slavistiikan eri osa-alueet olisivat mahdollisimman laajasti edustettuina. Vaikka postereiden maakohtaista lukumäärää ei ole rajoitettu, tarkistaa slavistipiiri niidenkin laadun. Lisätietoja maailmankongressista löytyy kongressin sivuilta https://mks-paris.sciencesconf.org/
Ehdotukseen
tulee kirjoittaa nimi, affiliaatio, työ- tai opiskelupaikan osoite,
sähköpostiosoite ja abstrakti, josta käy ilmi esitelmän pääteesit. Abstraktin
pituus on enintään 1000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Esitelmäehdotusten
kieli on slaavilainen kieli, ranska tai englanti. Ehdotukseen tulee merkitä
myös esitelmän teema-alue.
Kongressin
teema-alueet löytyvät osoitteesta https://mks-paris.sciencesconf.org/data/pages/Tematika_Paris_2023.pdf
Esitelmä-
ja posteriehdotusten lopullinen deadline on 1.3.2022. Esitelmäkiintiön
täyttymisen ennakoimiseksi pyydämme niitä, jotka tietävät jo lähettävänsä
ehdotuksen ilmoittamaan aikeistaan vuoden 2021 loppuun mennessä Slavistipiirin
sihteerille. Sekä esitelmä- että posteriehdotukset lähetetään Suomen
slavistipiirin sihteerille Eeva Kuikalle (eeva.kuikka@tuni.fi).
3.9.2021
Maria Widnäs
Suomen slavistipiiri ry. on vuodesta 1984 alkaen jakanut Maria Widnäsin mukaan nimettyä gradupalkintoa, mutta kuka oli Maria Widnäs ja miten hän liittyy Slavistipiiriin?
Professori Maria Widnäs (7.4.1903 Pietari – 21.12.1972
Helsinki) kuului suomalaisen ja kansainvälisen slavistiikan, Kansalliskirjaston
Slaavilaisen kirjaston sekä Slavistipiirin keskeisiin hahmoihin. Maria Widnäsin
vanhemmat olivat suomalainen kenraalimajuri, Vaasan ja Uudenmaan läänin
kuvernööri Bernhard Otto Widnäs sekä venäläinen upseerintytär Vera Ivanovna
Mihailova. Maria Widnäs oli maineikkaan, Katariina Suuren perustaman
Smolna-instituutin kasvatti. Ylioppilaaksi hän pääsi vuonna 1921, minkä jälkeen
hän opiskeli Helsingin yliopistossa slaavilaista, saksalaista ja ranskalaista
filologiaa mm. professori J.J. Mikkolan oppilaana. Hän valmistui filosofian
kandidaatiksi (maisteriksi) vuonna 1927, mistä alkaen hän työskenteli Helsingin
yliopiston kirjaston slaavilaisella osastolla eläköitymiseensä, vuoteen 1970
saakka. Hän toimi yliopiston kirjaston nuorempana alikirjastonhoitajana vuosina
1939-54 ja vanhempana alikirjastonhoitajana 1954-70.
Maria Widnäs tunnettiin kansainvälisesti etenkin kirjaston
venäjänkieliset aineistot läpikotaisin tuntevana asiantuntijana. Slaavilaisessa
kirjastossa hän löysi ja julkisti siihen saakka tuntemattomiksi jääneitä
keskiaikaisia venäläisiä käsikirjoituksia. Maria Widnäsin omat tieteelliset
tutkimusintressit liittyivät lingvistiikkaan (etenkin syntaksiin) sekä
muinaisvenäläiseen hagiografiaan. Filosofian tohtoriksi hän valmistui Helsingin
yliopistosta vuonna 1952 muinaisvenäjän adjektiiviattribuutin asemaa käsitelleellä
väitöstutkimuksellaan La position de l'adjectif épithète en vieux Russe (XIe
– XVIIe siècle). Väitöstilaisuus pidettiin kokonaan ranskaksi, ja kyse oli
ensimmäisestä slavistiikan alan väitöskirjasta vuoden 1934 jälkeen, jolloin
vastaväittäjänä toiminut Valentin Kiparsky oli itse väitellyt. Vuonna 1966 Widnäs
julkaisi hagiografiaan keskittyneen teoksensa Les synaxaires slavo-russes
des ’Fragments Finlandais’.
Tutkimus- ja kirjastotyön ohella Widnäs vaikutti
vuosikymmenien ajan myös kielenopettajana ja kääntäjänä. Hän suoritti
kääntäjäntutkinnot ranskan, englannin, venäjän, ruotsin, suomen ja saksan
kielissä, ja hän toimi kansainvälisen käännöstieteellisen Babel-aikakauskirjan
kirjeenvaihtajajäsenenä vuodesta 1964 alkaen. Lukuvuoden 1961-62 hän toimi
apulaisprofessorina Oklahoman yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän julkaisi
venäläisen kirjaston ja slaavilaisen osaston historiasta tutkimuksia myös
ranskaksi ja ruotsiksi. Vuosina 1955-1965 eri maihin suuntautuneiden
opintomatkojensa, tutkimustoimintansa sekä yliopiston kirjaston aineistotuntemuksensa
vuoksi Maria Widnäs oli erittäin laajalti kansainvälisesti verkottunut.
Kun Helsingistä tuli kylmän sodan aikana yliopiston
kirjaston slaavilaisen osaston myötä länsieurooppalaisen ja amerikkalaisen
slavistiikan tukikohta, tuli myös Maria Widnäsistä, ”Marja Borisovnasta”,
kansainvälisesti tunnettu, jopa legendaarinen hahmo. Hänet muistetaan edelleen
slaavilaisen osaston läpikotaisin tunteneena asiantuntijana. Valentin Kiparsky
totesi myöhemmin, että ilman Maria Widnäsin apua ei kirjaston slaavilaisella
osastolla pystynyt toimimaan ja Widnäs puolestaan oli valmis antamaan
asiantuntemuksensa jokaisen vakavasti otettavan tutkijan käyttöön. Varsinaisen
työnsä ohessa Maria Widnäs avusti myös Venäläisen kauppiasyhdistyksen kirjaston
luettelointityössä.
Syvällinen asiantuntemus yhdistettynä kielitaitoon johti
Widnäsin myös erikoisempien työtehtävien pariin. Jatkosodan aikana Widnäs toimi
muiden yliopiston venäjäntaitoisten kirjastonhoitajien kanssa professori Pentti
Renvallin johdolla kirjallisen sotasaaliin haltuunotto-operaatiossa Äänislinnan
sotasaalisarkistossa. Vuonna 1957 Widnäs puolestaan avusti amerikkalaista
Martin K. Tytelliä, joka oli saapunut Helsinkiin selvittämään lännessä esiin
noussutta kysymystä, oliko Stalin ollut ohranan vakooja ennen vallankumousta.
Maria Widnäs teki Tytellin seurana käsialavertailuja Valtionarkistossa, ja he
molemmat tulivat siihen johtopäätökseen, että Yhdysvalloissa kohua herättänyt,
Stalinin vakoojataustan väitetysti todistanut asiakirja oli itse asiassa
väärennös.
Venäjän kielen ja kirjallisuuden dosentti Maria Widnäsistä
tuli vuonna 1962. Kollegalle osoitetussa muistokirjoituksessaan professori
Valentin Kiparsky totesi, että vuoteen 1966 voimassaollut yliopiston vanhentunut
johtosääntö, joka oli vaatinut suomen kielen täydellistä hallintaa, oli
käytännössä estänyt Widnäsiä osallistumasta oppituolin professorinviran
hakuihin. Kiparsky totesi, että koska Widnäsiä ei ”muodollisista syistä”
johtuen päästetty mukaan kilpailuun, ei voitu tietää, kuinka hän olisi haussa
pärjännyt. Suomen Tasavallan presidentti myönsi hänelle kunniatohtorin arvon vuonna
1971.
Maria Widnäs oli perustamassa Suomen Slavistipiiriä.
16.3.1964 pidetyssä perustamiskokouksessa Slavistipiirin päämääräksi nimettiin
slaavilaisen filologian ja venäjän kielen ja kirjallisuuden alaan kuuluvan
tutkimustyön edistäminen Suomessa sekä suhteiden ja yhteistyön ylläpitäminen
ulkomaisten slavistipiirien kanssa. Maria Widnäs toimi Slavistipiirin
sihteerinä vuodesta 1964 kuolemaansa saakka; ensimmäiset kaksi vuotta hän toimi
myös piirin rahastonhoitajana. Slavistipiirin edustajan roolissa hän toimi
Helsingissä 1967 järjestetyn Pohjoismaisen slavistikongressin pääsihteerinä
sekä jäsenenä Kansainvälisen Slavistikomitean eri toimikunnissa. Widnäs myös
piti esitelmiä Slavistipiirin tilaisuuksissa, aiheinaan mm. ”Yhdyssanat venäjän
kielessä” (1964) sekä ”Jazyčestvo i vizantijskoje christianstvo v slavjanskich
zamljach i v Karelii” (1967). Hän myös raportoi kansainvälisistä
slavistitilaisuuksista, mm. Prahan slavistikongressista 1968 sekä
Kansainvälisen Slavistikomitean transkriptio- ja translitterointitoimikunnan
Wienin istunnon tapahtumista 1972. Slavistipiirin lisäksi Widnäs toimi myös
Suomen kääntäjäin yhdistyksen hallituksessa sekä mm. Uusfilologisen yhdistyksen
tilintarkastajana.
Maria Widnäs löytyi kuolleena kirjoituspöytänsä äärestä
kaksi päivää ennen joulua 1972. Hänen kollegansa, yliopiston slaavilaisen osaston
virkailija Benita von Pruschewsky totesi vuonna 1973, että ”iloisuutensa,
vaatimattomuutensa, verrattoman huumorintajunsa ja tietorikkautensa ansiosta
Maria Widnäs oli arvostettu ja pidetty tutkijoiden, työtovereiden ja oppilaiden
piirissä”. Slavistipiiri ry:n kymmenvuotiskatsauksessa vuodelta 1974 puolestaan
todettiin seuraavaa: ”Yhdistyksen sihteerinä ja sieluna toimi vertaansa vailla
olevalla antaumuksella aikaansa ja vaivojaan säästämättä myöskin ulkomailla
slavistina laajalti tunnettu prof. Maria Widnäs kuolemaansa saakka 1972.” Nämä
luonnehdinnat yhdessä professori Kiparskyn muistokirjoituksen kanssa piirtävät
kuvaa laajalti sivistyneestä ja tietojaan ja taitojaan säästelemättä
käyttäneestä asiantuntijasta sekä hyvästä kollegasta.
Slavistipiirin hallitus päätti 8.5.1973 pitämässään
kokouksessa professori Maria Widnäsin muistorahaston perustamisesta. Sen
tarkoituksena oli olla Slavistipiirin hallinnoima stipendirahasto nuorten ja
lahjakkaiden slavistien opintojen ja tutkimusten edistämistä varten. Vuonna
1980 asiaa erikseen pohtimaan kokoontunut työryhmä esitti, että
muistorahastosta kertyviä stipendivaroja jaettaessa tulisi ottaa huomioon
professori Widnäsin toivomus ja asettaa etusijalle sellaiset slavistiikan
opiskelijat, joiden erikoisaloina ovat muinaiskirkkoslaavin, muinaisvenäjän ja
ortodoksisen kulttuuriperinteen tutkiminen. Tämä tematiikkaa koskeva vaatimus
kuitenkin lientyi jo 1980-luvulla ja etenkin 1990-luvulla. Tuolloin
Slavistipiirin pyytäessä eri yliopistojen slavistiikan laitoksilta ehdolle
asetettavia tutkielmia todettiin, että vaikka etusija annetaankin edellä
mainittuja aiheita käsitteleville tutkielmille, palkituksi voi kuitenkin tulla
muukin hyvä tutkielma. Vuonna 1983 muistorahaston tilille oli kertynyt noin
7000 markkaa, ja seuraavana vuonna myönnettiin ensimmäinen stipendi, jonka sai
ansiokkaasta pro gradu -tutkielmastaan Joensuun yliopiston opiskelija Lea
Siilin. Käytännöksi on muodostunut, että Slavistipiiri jakaa Maria Widnäs
-gradupalkinnon kolmen vuoden välein ja että gradupalkinnon saajat kutsutaan
Slavistipäivään pitämään esitelmä aiheestaan.
Kirjoittanut: Susan Ikonen
Lähteet
Autio, Veli-Matti (toim.) Helsingin yliopiston opettaja-
ja virkamiesmatrikkeli 1918-2000. ”Venäjän kieli ja kirjallisuus sekä
slaavilainen filologia”.
Ekonen, Kirsti. ”Maria Widnäsin elämä ja teot (1903-1972)”.
Esitelmä Slavistipiirin 50-vuotisjuhlassa 14.11.2014; esitelmän diat.
Kiparsky,
Valentin. ”Maria Widnäs in memoriam”. Scando-Slavica 19(1), 1974, 255.
Knapas, Rainer. Tiedon valtakunnassa. Helsingin
yliopiston kirjasto – Kansalliskirjasto 1640-2010. SKS. 2012.
Shenshin, Veronica. Venäläiset ja venäläinen kulttuuri
Suomessa. Kulttuurihistoriallinen katsaus Suomen venäläisväestön vaiheista
autonomian ajoilta nykypäiviin. Helsingin yliopisto, Aleksanteri-instituutti,
2008.
Slavistipiirin arkisto, Kansalliskirjasto, Signum Coll. 740.
Slavistipiirin vuosikymmenet 1964–2014. (Näyttely
Kansalliskirjaston slaavilaisessa kirjastossa 14.11.2014–30.9.2015); näyttelyn
tekstiaineistot ja näyttelyesite.
Vem och vad?
Biografisk handbok, 1967. ”Widnäs, Maria”.
Helsingin Sanomat: ”Stalin ei palvellut tsaarivallan ohranaa
– Amerikkalaisen tutkimuksen tuloksia nyt julkisuuteen”. Helsingin Sanomat,
3.2.1957, 10.
Helsingin Sanomat: ”Väitöskirja venäjänkielestä”. Helsingin
Sanomat, 25.9.1952, 6.