24.5.2022

Väitös: “Aspectual pairs of recently borrowed verbs in Russian”

FM Gustaf Olssonin venäjän kielen väitöskirja “Aspectual pairs of recently borrowed verbs in Russian” tarkastetaan julkisesti Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa perjantaina 10. kesäkuuta 2022 klo 16 alkaen. Väitöstilaisuus järjestetään hybridinä päärakennuksen Tauno Nurmela -luentosalissa ja Zoomissa https://utu.zoom.us/j/67552409539 (Passcode: 538341).

Vastaväittäjänä toimii professori Stephen M. Dickey Kansasin yliopistosta. Kustoksena on Helsingin yliopiston venäjän kielen professori ja Turun yliopiston dosentti Johanna Viimaranta.Väitöskirja on avoimesti saatavilla osoitteessa: https://www.utupub.fi/handle/10024/153852.

8.4.2022

Slavistipiirin hallitus 2022

Suomen Slavistipiirin sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 25.3.2022 Tieteiden talon väistötiloissa. Kokouksessa piirille valitun uuden hallituksen kokoonpano on seuraavanlainen:

Puheenjohtajana jatkaa Saara Ratilainen (TAU) ja varapuheenjohtajana Mika Perkiömäki (HY). Sihteerinä jatkaa Eeva Kuikka (TAU) ja taloudenhoitajana Hanna Määttänen (TAU).

Hallituksen muut jäsenet ovat Dragana Cvetanovic (HY), Gustaf Olsson (ÅA), Jari Parkkinen (JY), Arja Rosenholm (TAU), Sofia Schulgin (HY), Marja Sorvari (UEF), Sanna Turoma (TAU), ja Max Wahlström (HY).

1.3.2022

Suomen Slavistipiiri ry:n kannanotto Venäjän sotatoimiin Ukrainassa

Me Suomen slavistit eli slaavilaisten kielten, kirjallisuuksien ja kulttuurien tutkijat, opettajat, opiskelijat ja kääntäjät, tuomitsemme Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen. Sotajoukot tulee vetää pois Ukrainasta välittömästi ja maan suvereniteettia kunnioittaa. Ilmaisemme täyden tukemme Ukrainan valtiolle ja sen kansalaisille sekä heidän oikeudelleen itsenäiseen päätöksentekoon.

Jo useiden vuosien ajan ja nyt osana hyökkäyksen perusteluja Venäjän valtiolliset toimijat ja valtiollinen media ovat esittäneet valheellisia väitteitä Ukrainan valtiosta, historiasta ja kulttuurista. Me niin venäjän, ukrainan, valkovenäjän kuin muidenkin slaavilaisten kielten ja kulttuureiden parissa työskentelevät tuomitsemme jyrkästi tällaisen kielen-, kulttuurin- ja historiantutkimuksen vääristelyn ja käytön sodan oikeuttamisessa.

---

Statement of the Society of Finnish Slavists on Russia's military actions in Ukraine

We Finnish Slavists, that is, researchers, teachers, students and translators of Slavic languages, literatures and cultures, condemn Russia's invasion of Ukraine. Military forces must be withdrawn from Ukraine immediately and the sovereignty of the country must be respected. We express our full support for the Ukrainian state and its citizens and their right to independent decision-making.

For several years, and now as part of the justification for the invasion, Russian state actors and state media have made false claims about the Ukrainian state, history and culture. We, working with Russian, Ukrainian, Belarusian and other Slavic languages and cultures, strongly condemn such falsification of research of languages, cultures and history to justify war.

---

Заява асоціації славістів Фінляндії з приводу бойових дій, розгорнутих Росією на території України 

Ми, асоціація славістів Фінляндії, а саме дослідники, викладачі, студенти та перекладачі в галузі слов'янських мов, літератури та перекладу, рішуче засуджуємо вторгнення Росії на територію України. Ми закликаємо негайно вивести російські війська з території України і вимагаємо поваги до її суверенітету. Ми висловлюємо нашу повну підтримку українській державі та її народу, а також право населення України самостійно вирішувати свою долю. 

З метою виправдати незаконне вторгнення впродовж останніх років і по цей день деякі російські актори та ЗМІ виступають із неправдивими заявами стосовно української держави, її історії та культури. Ми, наукові працівники в галузі російської, української, білоруської та інших слов'янських мов, рішуче засуджуємо подібне перекручування результатів досліджень в галузі лінгвістики, культурології та історії, щоб виправдати розв'язання війни.

---

Заявление ассоциации славистов Финляндии в отношении боевых действий, которые разворачивает Россия на территории Украины

Мы, ассоциация славистов Финляндии, а именно исследователи, преподаватели, студенты и переводчики в области славянских языков, литературы и перевода, решительно осуждаем вторжение России на территорию Украины. Мы призываем немедленно вывести российские войска с территории Украины и требуем уважения к ее суверенитету. Мы выражаем нашу полную поддержку украинскому государству и его народу, а также право населения Украины самостоятельно определять свое собственное будущее.

В течение нескольких последних лет и в настоящее время некоторые российские государственные деятели и СМИ выступают с ложными заявлениями относительно украинского государства, его истории и культуры. Мы, научные работники в области русского, украинского, белорусского и других славянских языков, решительно осуждаем подобное извращение результатов исследований в области лингвистики, культурологии и истории с целью оправдания войны.

---

Uttalande från Finlands Slavistkrets rörande Rysslands krigföring mot Ukraina

Vi, Finlands slavister, som forskar, undervisar, studerar, översätter eller på andra sätt arbetar med slaviska språk, slavisk kultur eller litteratur, fördömer Rysslands invasion av Ukraina. Alla ryska militära styrkor måste dra sig ur Ukraina omedelbart, och landets suveränitet måste respekteras. Vi uttrycker vårt odelade stöd för den ukrainska staten, dess medborgare och deras rätt att självständigt fatta beslut om sina politiska vägval.

Under flera år har statliga aktörer och medier i Ryssland kommit med falska påståenden om Ukraina, dess historia och kultur. Dessa falska anklagelser har nu även kommit att användas som förevändning för Rysslands invasion av Ukraina. Vi som arbetar med ryska, ukrainska, belarusiska och andra slaviska språk tar å det starkaste avstånd från dylika falsarier om språk-, kultur- och historieforskning i syfte att rättfärdiga krig. 

7.2.2022

Slavistipäivä 2022: Slaavilaiset kielet kielikontaktissa 25.3.2022

Slavistipiiri ry:n vuotuinen seminaari tarkastelee slaavilaisten kielten kielikontakteja Suomessa ja lähialueilla. Kielet ovat aina olleet kontaktissa toistensa kanssa, niin myös slaavilaiset kielet Suomessa. Arkipäivämme ovat täynnä esimerkkejä kielikontakteista: käytämme rinnakkain suomea, ruotsia, venäjää, englantia ja muita kieliä. Kielikontaktitutkimuksessa keskitytään usein yksikielisiin yhteisöihin ja siihen, miten monikielisyys vaikuttaa vieraan kielen oppimiseen sekä koodin- ja kielenvaihtoon. Tutkimuksen keskiössä ovat itse kielijärjestelmän mahdolliset muutokset sekä kieli-sosiologiset ja kieli-ideologiset kysymykset. Monikielisessä seminaarissamme pohditaan, mitä meidän pitää tietää Suomen virallisten kielten ja Suomessa puhuttavien slaavilaisten kielten kontakteista ja törmäyksistä.

Seminaarin yhteydessä muistellaan edesmenneen Tampereen yliopiston Slaavilaisen filologian professorin Marja Leinosen ansiokasta uraa slavistiikan alalla.

Seminaari järjestetään Helsingissä Tieteiden talon väistötilojen (Runeberginkatu 14-16) A-siiven 3. kerroksessa salissa A305. 

Seminaarin jälkeen on mahdollisuus osallistua Slavistipiiri ry:n vuosikokoukseen, johon toivotamme tervetulleiksi kaikki Slavistipiirin toiminnasta kiinnostuneet! Vuosikokous alkaa samassa tilassa klo 15:30. 

Noudatamme seminaarin järjestelyissä alueellisia koronasuosituksia. Mikäli pandemiatilanne ei salli seminaarin järjestämistä paikan päällä, tullaan se muuttamaan etätapahtumaksi. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan ja niistä voi myös tiedustella järjestäjiltä. Varatkaa kuitenkin jo ajankohta kalenteristanne Slavistipäivälle ja mielenkiintoisille kohtaamisille eri kielten ja ystävien kesken!

Lisätietoja slavistipäivästä saa piirin puheenjohtajalta Saara Ratilaiselta (saara.ratilainen@tuni.fi) tai sihteeriltä Eeva Kuikalta (eeva.kuikka@tuni.fi).


PÄIVÄN OHJELMA

11:00-11:15 Seminaarin avaus ja alkusanat

11:15-11:45 Nemanja Nenadović (Helsingin yliopisto) Bosniska och serbiska som arvsspråk i Svenskfinland 

11:45-12:15 Olga Nenonen (Tampereen yliopisto) Эритажный русский язык в Финляндии - контактный вариант языка 

12:15-13:30 LOUNASTAUKO (Omakustanteinen, Ravintola Töölö) 

13:30-14:00 Ilja Moshnikov (Itä-Suomen yliopisto), Venäjän kielen vaikutus karjalaan: karjalan kielen käytöstä verkossa (esityskielet suomi ja karjala)

14:00-14:30 Hannu Tommola: Marja Leinonen (1946-2019), filologi, lingvisti, slavisti

14:30-15:15 Kahvia ja keskustelua 

15:30-17:00 Suomen Slavistipiiri ry:n vuosikokous

5.11.2021

22. Pohjoismainen slavistikongressi Oslossa elokuussa 2022

Seuraava pohjoismainen slavistikongressi järjestetään 10.-14.8.2022 Oslossa. Tilaisuus on tarkoitus järjestää paikan päällä koronatilanteen niin salliessa.

Ohessa kongressin järjestelytoimikunnan ensimmäinen tiedote tulevasta kongressista:



Det 22. nordiske slavistmøtet i Oslo, 10. – 14. august 2022

Tematikk

De nordiske slavistmøter er åpne for foredrag om ethvert tema om slaviske og baltiske språk, litteraturer, kultur, samfunn og politikk. Konferansens hovedspråk er norsk, svensk og dansk, men foredrag på slaviske språk og engelsk aksepteres også.

Sted og tid for konferansen

Det 22. nordiske slavistmøtet vil finne sted ved Universitetet i Oslo, campus Blindern, i Georg Sverdrups hus, Universitetsbiblioteket.

Ankomstdag er onsdag 10. august. Konferansen åpnes kl 18.00 og avsluttes med festmiddag lørdag 13. august kl. 19.30. Avreisedag er søndag 14. august.

Påmelding

Påmeldingsfrist er 1. februar 2022.

Påmelding gjøres her https://nettskjema.no/a/209973.

Former for deltakelse

Man kan delta med enkeltforedrag eller sette sammen et panel.

Enkeltforedragene er på 20 min. med etterfølgende 10 min. til diskusjon. Organisasjonskomiteen vil så langt det er mulig sette sammen enkeltforedragene i tematiske seksjoner. Påmelding til enkeltforedrag må inneholde navn, epost, institusjon/by, foredragstittel og et sammendrag på max 300 ord.

Et panel vil normalt bestå av tre foredrag, en ordstyrer og en kommentator. Foredragene vil være på 20 min. Kommentatoren får 10 min., mens 20 min. er for åpen diskusjon. Hvert panel får 1,5 time til disposisjon. Det forutsettes at kommentatoren har lest alle foredragene på forhånd.

Påmelding av panel må inneholde navn på panelansvarlig, epost, institusjon/by, paneltittel og kort beskrivelse av panelet og navn, epost, institusjon/by, foredragstittel og sammendrag, max 300 ord for hvert av panelforedragene. Ordstyrer og kommentator må også oppgis. Workshops kan organiseres etter nærmere avtale med arrangementskomiteen.

Program

Programmet vil bestå av plenarforedrag og enkeltforedrag i seksjoner og paneler. Det tas sikte på én utflukt under konferansedagene. På konferansens siste dag vil det bli holdt generalforsamlinger i de nasjonale slavistforbund og i Nordisk slavistforbund. Konferansen avsluttes med festmiddag om kvelden lørdag den 13. august.

Plenarforelesere er Brita Bryn, Universitetet i Bergen, Tore Nesset, Universitetet i Tromsø, Renata Ingbrant, Stockholms universitet, Thomas Olander, Københavns universitet, Max Wahlström, Helsingfors universitet, Irina Sandomirskaja, Södertörns högskola, Bo Peterson, Lunds universitet.

Konferanseavgift

Konferanseavgiften er NOK 2000 som blant annet dekker velkomstarrangement, tre luncher og utflukten. Deltakelse i festmiddagen koster NOK 1000. Denne summen kan reduseres avhengig av oppnådd økonomisk støtte. Opplysning om betalingsfrist og betalingsdetaljer kommer i neste rundskriv.

Innkvartering

Det er reservert rom på Hotel Scandic Holberg i Oslo til rabattert pris for konferansedeltakerne. Den som ønsker å benytte seg av dette tilbudet, kan bestille rom her: www.scandichotels.no. Under "hvor vil du bo", velger du Scandic Holberg. Oppgi bookingkode BUIO100822, velg ønskede datoer for overnatting. Priser pr. natt: NOK 1090,- for enkeltrom, NOK 1290,- for dobbeltrom. Frokost er inkludert. For å få konferansepris, må du booke rom innen 6. juli 2022. Avbestilling kan skje innen kl. 18.00 på angitt ankomstdato. 

Bokutstilling

Det planlegges en utstilling av bøker utgitt av nordiske slavister siden siste slavistmøte i Joensuu 2019. Nærmere opplysninger om denne kommer i et senere rundskriv.


16.9.2021

Call for Papers: XVII kansainvälinen slavistien maailmankongressi

XVII kansainvälinen slavistien maailmankongressi järjestetään 28.8.–1.9.2023 Sorbonnen yliopistossa, Pariisissa. Suomen osallistujakiintiö on 10 esitelmää. Kongressiin voi osallistua myös posterilla. Kaikkia kiinnostuneita slavisteja, mukaan lukien jatko-opiskelijoita, kehotetaan lähettämään esitelmä-/posteriehdotukset Suomen kansalliselle komitealle (Suomen slavistipiirille) 1.3.2022 mennessä. Suomen slavistipiiri valitsee kongressiin lähtevät esitelmät ja posterit ja lähettää ne edelleen maailmankongressin järjestäjille. Esitelmien valintaan vaikuttaa ehdotuksen akateeminen laatu, mutta esitelmiä valittaessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että Suomen yliopistot ja slavistiikan eri osa-alueet olisivat mahdollisimman laajasti edustettuina. Vaikka postereiden maakohtaista lukumäärää ei ole rajoitettu, tarkistaa slavistipiiri niidenkin laadun. Lisätietoja maailmankongressista löytyy kongressin sivuilta https://mks-paris.sciencesconf.org/ 

 

Ehdotukseen tulee kirjoittaa nimi, affiliaatio, työ- tai opiskelupaikan osoite, sähköpostiosoite ja abstrakti, josta käy ilmi esitelmän pääteesit. Abstraktin pituus on enintään 1000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Esitelmäehdotusten kieli on slaavilainen kieli, ranska tai englanti. Ehdotukseen tulee merkitä myös esitelmän teema-alue.

Kongressin teema-alueet löytyvät osoitteesta https://mks-paris.sciencesconf.org/data/pages/Tematika_Paris_2023.pdf 

 

Esitelmä- ja posteriehdotusten lopullinen deadline on 1.3.2022. Esitelmäkiintiön täyttymisen ennakoimiseksi pyydämme niitä, jotka tietävät jo lähettävänsä ehdotuksen ilmoittamaan aikeistaan vuoden 2021 loppuun mennessä Slavistipiirin sihteerille. Sekä esitelmä- että posteriehdotukset lähetetään Suomen slavistipiirin sihteerille Eeva Kuikalle (eeva.kuikka@tuni.fi). 

3.9.2021

Maria Widnäs

Suomen slavistipiiri ry. on vuodesta 1984 alkaen jakanut Maria Widnäsin mukaan nimettyä gradupalkintoa, mutta kuka oli Maria Widnäs ja miten hän liittyy Slavistipiiriin?

Professori Maria Widnäs (7.4.1903 Pietari – 21.12.1972 Helsinki) kuului suomalaisen ja kansainvälisen slavistiikan, Kansalliskirjaston Slaavilaisen kirjaston sekä Slavistipiirin keskeisiin hahmoihin. Maria Widnäsin vanhemmat olivat suomalainen kenraalimajuri, Vaasan ja Uudenmaan läänin kuvernööri Bernhard Otto Widnäs sekä venäläinen upseerintytär Vera Ivanovna Mihailova. Maria Widnäs oli maineikkaan, Katariina Suuren perustaman Smolna-instituutin kasvatti. Ylioppilaaksi hän pääsi vuonna 1921, minkä jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa slaavilaista, saksalaista ja ranskalaista filologiaa mm. professori J.J. Mikkolan oppilaana. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi (maisteriksi) vuonna 1927, mistä alkaen hän työskenteli Helsingin yliopiston kirjaston slaavilaisella osastolla eläköitymiseensä, vuoteen 1970 saakka. Hän toimi yliopiston kirjaston nuorempana alikirjastonhoitajana vuosina 1939-54 ja vanhempana alikirjastonhoitajana 1954-70.

Maria Widnäs tunnettiin kansainvälisesti etenkin kirjaston venäjänkieliset aineistot läpikotaisin tuntevana asiantuntijana. Slaavilaisessa kirjastossa hän löysi ja julkisti siihen saakka tuntemattomiksi jääneitä keskiaikaisia venäläisiä käsikirjoituksia. Maria Widnäsin omat tieteelliset tutkimusintressit liittyivät lingvistiikkaan (etenkin syntaksiin) sekä muinaisvenäläiseen hagiografiaan. Filosofian tohtoriksi hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1952 muinaisvenäjän adjektiiviattribuutin asemaa käsitelleellä väitöstutkimuksellaan La position de l'adjectif épithète en vieux Russe (XIe – XVIIe siècle). Väitöstilaisuus pidettiin kokonaan ranskaksi, ja kyse oli ensimmäisestä slavistiikan alan väitöskirjasta vuoden 1934 jälkeen, jolloin vastaväittäjänä toiminut Valentin Kiparsky oli itse väitellyt. Vuonna 1966 Widnäs julkaisi hagiografiaan keskittyneen teoksensa Les synaxaires slavo-russes des ’Fragments Finlandais’.

Tutkimus- ja kirjastotyön ohella Widnäs vaikutti vuosikymmenien ajan myös kielenopettajana ja kääntäjänä. Hän suoritti kääntäjäntutkinnot ranskan, englannin, venäjän, ruotsin, suomen ja saksan kielissä, ja hän toimi kansainvälisen käännöstieteellisen Babel-aikakauskirjan kirjeenvaihtajajäsenenä vuodesta 1964 alkaen. Lukuvuoden 1961-62 hän toimi apulaisprofessorina Oklahoman yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän julkaisi venäläisen kirjaston ja slaavilaisen osaston historiasta tutkimuksia myös ranskaksi ja ruotsiksi. Vuosina 1955-1965 eri maihin suuntautuneiden opintomatkojensa, tutkimustoimintansa sekä yliopiston kirjaston aineistotuntemuksensa vuoksi Maria Widnäs oli erittäin laajalti kansainvälisesti verkottunut.

Kun Helsingistä tuli kylmän sodan aikana yliopiston kirjaston slaavilaisen osaston myötä länsieurooppalaisen ja amerikkalaisen slavistiikan tukikohta, tuli myös Maria Widnäsistä, ”Marja Borisovnasta”, kansainvälisesti tunnettu, jopa legendaarinen hahmo. Hänet muistetaan edelleen slaavilaisen osaston läpikotaisin tunteneena asiantuntijana. Valentin Kiparsky totesi myöhemmin, että ilman Maria Widnäsin apua ei kirjaston slaavilaisella osastolla pystynyt toimimaan ja Widnäs puolestaan oli valmis antamaan asiantuntemuksensa jokaisen vakavasti otettavan tutkijan käyttöön. Varsinaisen työnsä ohessa Maria Widnäs avusti myös Venäläisen kauppiasyhdistyksen kirjaston luettelointityössä.

             Kuva Jaana-lehden haastatteluartikkelista otsikolla ”Olin Smolnan vanki”

Syvällinen asiantuntemus yhdistettynä kielitaitoon johti Widnäsin myös erikoisempien työtehtävien pariin. Jatkosodan aikana Widnäs toimi muiden yliopiston venäjäntaitoisten kirjastonhoitajien kanssa professori Pentti Renvallin johdolla kirjallisen sotasaaliin haltuunotto-operaatiossa Äänislinnan sotasaalisarkistossa. Vuonna 1957 Widnäs puolestaan avusti amerikkalaista Martin K. Tytelliä, joka oli saapunut Helsinkiin selvittämään lännessä esiin noussutta kysymystä, oliko Stalin ollut ohranan vakooja ennen vallankumousta. Maria Widnäs teki Tytellin seurana käsialavertailuja Valtionarkistossa, ja he molemmat tulivat siihen johtopäätökseen, että Yhdysvalloissa kohua herättänyt, Stalinin vakoojataustan väitetysti todistanut asiakirja oli itse asiassa väärennös.

Venäjän kielen ja kirjallisuuden dosentti Maria Widnäsistä tuli vuonna 1962. Kollegalle osoitetussa muistokirjoituksessaan professori Valentin Kiparsky totesi, että vuoteen 1966 voimassaollut yliopiston vanhentunut johtosääntö, joka oli vaatinut suomen kielen täydellistä hallintaa, oli käytännössä estänyt Widnäsiä osallistumasta oppituolin professorinviran hakuihin. Kiparsky totesi, että koska Widnäsiä ei ”muodollisista syistä” johtuen päästetty mukaan kilpailuun, ei voitu tietää, kuinka hän olisi haussa pärjännyt. Suomen Tasavallan presidentti myönsi hänelle kunniatohtorin arvon vuonna 1971.

Maria Widnäs oli perustamassa Suomen Slavistipiiriä. 16.3.1964 pidetyssä perustamiskokouksessa Slavistipiirin päämääräksi nimettiin slaavilaisen filologian ja venäjän kielen ja kirjallisuuden alaan kuuluvan tutkimustyön edistäminen Suomessa sekä suhteiden ja yhteistyön ylläpitäminen ulkomaisten slavistipiirien kanssa. Maria Widnäs toimi Slavistipiirin sihteerinä vuodesta 1964 kuolemaansa saakka; ensimmäiset kaksi vuotta hän toimi myös piirin rahastonhoitajana. Slavistipiirin edustajan roolissa hän toimi Helsingissä 1967 järjestetyn Pohjoismaisen slavistikongressin pääsihteerinä sekä jäsenenä Kansainvälisen Slavistikomitean eri toimikunnissa. Widnäs myös piti esitelmiä Slavistipiirin tilaisuuksissa, aiheinaan mm. ”Yhdyssanat venäjän kielessä” (1964) sekä ”Jazyčestvo i vizantijskoje christianstvo v slavjanskich zamljach i v Karelii” (1967). Hän myös raportoi kansainvälisistä slavistitilaisuuksista, mm. Prahan slavistikongressista 1968 sekä Kansainvälisen Slavistikomitean transkriptio- ja translitterointitoimikunnan Wienin istunnon tapahtumista 1972. Slavistipiirin lisäksi Widnäs toimi myös Suomen kääntäjäin yhdistyksen hallituksessa sekä mm. Uusfilologisen yhdistyksen tilintarkastajana.

Maria Widnäs löytyi kuolleena kirjoituspöytänsä äärestä kaksi päivää ennen joulua 1972. Hänen kollegansa, yliopiston slaavilaisen osaston virkailija Benita von Pruschewsky totesi vuonna 1973, että ”iloisuutensa, vaatimattomuutensa, verrattoman huumorintajunsa ja tietorikkautensa ansiosta Maria Widnäs oli arvostettu ja pidetty tutkijoiden, työtovereiden ja oppilaiden piirissä”. Slavistipiiri ry:n kymmenvuotiskatsauksessa vuodelta 1974 puolestaan todettiin seuraavaa: ”Yhdistyksen sihteerinä ja sieluna toimi vertaansa vailla olevalla antaumuksella aikaansa ja vaivojaan säästämättä myöskin ulkomailla slavistina laajalti tunnettu prof. Maria Widnäs kuolemaansa saakka 1972.” Nämä luonnehdinnat yhdessä professori Kiparskyn muistokirjoituksen kanssa piirtävät kuvaa laajalti sivistyneestä ja tietojaan ja taitojaan säästelemättä käyttäneestä asiantuntijasta sekä hyvästä kollegasta.

Slavistipiirin hallitus päätti 8.5.1973 pitämässään kokouksessa professori Maria Widnäsin muistorahaston perustamisesta. Sen tarkoituksena oli olla Slavistipiirin hallinnoima stipendirahasto nuorten ja lahjakkaiden slavistien opintojen ja tutkimusten edistämistä varten. Vuonna 1980 asiaa erikseen pohtimaan kokoontunut työryhmä esitti, että muistorahastosta kertyviä stipendivaroja jaettaessa tulisi ottaa huomioon professori Widnäsin toivomus ja asettaa etusijalle sellaiset slavistiikan opiskelijat, joiden erikoisaloina ovat muinaiskirkkoslaavin, muinaisvenäjän ja ortodoksisen kulttuuriperinteen tutkiminen. Tämä tematiikkaa koskeva vaatimus kuitenkin lientyi jo 1980-luvulla ja etenkin 1990-luvulla. Tuolloin Slavistipiirin pyytäessä eri yliopistojen slavistiikan laitoksilta ehdolle asetettavia tutkielmia todettiin, että vaikka etusija annetaankin edellä mainittuja aiheita käsitteleville tutkielmille, palkituksi voi kuitenkin tulla muukin hyvä tutkielma. Vuonna 1983 muistorahaston tilille oli kertynyt noin 7000 markkaa, ja seuraavana vuonna myönnettiin ensimmäinen stipendi, jonka sai ansiokkaasta pro gradu -tutkielmastaan Joensuun yliopiston opiskelija Lea Siilin. Käytännöksi on muodostunut, että Slavistipiiri jakaa Maria Widnäs -gradupalkinnon kolmen vuoden välein ja että gradupalkinnon saajat kutsutaan Slavistipäivään pitämään esitelmä aiheestaan.

Kirjoittanut: Susan Ikonen

 

Lähteet

Autio, Veli-Matti (toim.) Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1918-2000. ”Venäjän kieli ja kirjallisuus sekä slaavilainen filologia”.

Ekonen, Kirsti. ”Maria Widnäsin elämä ja teot (1903-1972)”. Esitelmä Slavistipiirin 50-vuotisjuhlassa 14.11.2014; esitelmän diat.

Kiparsky, Valentin. ”Maria Widnäs in memoriam”. Scando-Slavica 19(1), 1974, 255.

Knapas, Rainer. Tiedon valtakunnassa. Helsingin yliopiston kirjasto – Kansalliskirjasto 1640-2010. SKS. 2012.

Shenshin, Veronica. Venäläiset ja venäläinen kulttuuri Suomessa. Kulttuurihistoriallinen katsaus Suomen venäläisväestön vaiheista autonomian ajoilta nykypäiviin. Helsingin yliopisto, Aleksanteri-instituutti, 2008.

Slavistipiirin arkisto, Kansalliskirjasto, Signum Coll. 740.

Slavistipiirin vuosikymmenet 1964–2014. (Näyttely Kansalliskirjaston slaavilaisessa kirjastossa 14.11.2014–30.9.2015); näyttelyn tekstiaineistot ja näyttelyesite.

Vem och vad? Biografisk handbok, 1967. ”Widnäs, Maria”.

Helsingin Sanomat: ”Stalin ei palvellut tsaarivallan ohranaa – Amerikkalaisen tutkimuksen tuloksia nyt julkisuuteen”. Helsingin Sanomat, 3.2.1957, 10.

Helsingin Sanomat: ”Väitöskirja venäjänkielestä”. Helsingin Sanomat, 25.9.1952, 6.