27.10.2011

Raportti - 18. Pohjoismainen slavistikongressi 2010

18. Pohjoismainen slavistikongressi pidettiin 18.–22.8.2010 Tampereella. Kongressin tavoitteena oli esitellä Pohjoismaissa tehtävää slavistiikan alan tutkimusta, suunnitella mahdollisia yhteistyöhankkeita ja tietysti vaihtaa kuulumisia kollegoiden kanssa. Kongressin järjestäjänä oli Tampereen yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitos yhdessä Suomen slavistipiiri ry:n kanssa. Kongressiin osallistui n. 100 esitelmöitsijää Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, Venäjältä, Yhdysvalloista, Saksasta ja Baltian maista. Lisäksi esillä oli neljä posteria.

Pääluennoitsijoina oli kaksi kielentutkijaa ja kaksi kirjallisuuden ja kulttuurin tutkijaa, vaikka perinteinen kahtiajako kieleen ja kirjallisuuteen ei enää kuvastakaan nykypäivän tutkijoiden harrastusten jakaumaa. Erilaiset tieteenalojen väliset lähestymistavat yhdistelevät aineistoja ja metodeja uusilla ja yllättävilläkin tavoilla. Hyvin edustettuna oli Tampereen kongressissa myös perinteinen sekä diakroninen ja vertaileva että synkroninen ja kontrastiivis-typologinen kielentutkimus, joskin menetelmällisesti usein uudistuneena esimerkiksi modernin korpustutkimuksen keinoja hyödyntäen. Kirjallisuudentutkimuksessa ovat taas tilaa saaneet laajemmin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvat teemat ja uudet lähestymistavat, vaikka pohjoismaissa harrastetaan vielä melko paljon perinteellistä kirjallisuudentutkimusta. Tutkimuskohteisiin ja teorioihin perustuvien rajojen keinotekoisuutta häivyttävät myös diskurssi- ja keskustelunanalyysia hyödyntävät tutkimusasetelmat sekä käännöstutkimuksen monitieteiset, kulttuuriset ja sosiologiset kysymyksenasettelut. Yleiseen kirjallisuuspainotteiseen sektioon ilmoittautui yksitoista esitelmää, joissa kirjallisuuden ohella käsiteltiin laajempia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Ajallisesti silmiinpistävä oli venäläisen 1900-luvun alkupuolen ja hiukan vanhemmankin kirjallisuuden hallitseva rooli. Muita temaattisia alueita olivat mm. sukupuolen, kielen ja kirjallisuuden väliset kytkennät sekä luonnon ja kulttuurin suhdetta käsittelevät esitelmät. Valtaosa esitelmistä paneutui venäläiseen kirjallisuuteen, lisäksi yhdessä esitelmässä tarkastelun kohteena oli tšekkiläinen poliittinen huumori ja toisessa kuluneen vuosikymmenen puolalaisen kulttuurin arkipäivä. Yksi uusista ja nopeasti vahvistuvista tutkimusaluista on populaarikulttuuri, jonka sektiossa esiteltiin tieteiskirjallisuutta, elokuvaa, televisiota ja satiiria koskevaa tutkimusta. Teatterielämää ja Helsingin yliopiston maineikasta slaavilaista kirjastoa käsiteltiin Suomen ja Venäjän kulttuurikontakteja tutkineessa työpajassa.

Kielentutkimuksen yleisessä sektiossa vallitsevana oli venäjän kielen tutkimus. Muita slaavilaisia nykykieliä tarkastelevat esitelmät koskivat digiajan haasteita ja uutta mediaa. Lähes puolet esitelmistä haki tutkimusongelmansa venäjän kielen viime vuosisataa varhaisemmasta historiasta ja modernin venäjän tutkijoistakin muutamalla tarkasteltavana oli nyt jo hiukan etäisempi neuvostoajan kieli. Aiheet ja näkökulmat vaihtelivat syntaksista ja morfologiasta aspektiin ja keskustelunanalyysiin.

Kielitypologiatyöpajasta muodostui kiinnostava slaavilaisten ja pohjoismaisten kielten kontrastiiviseen tutkimukseen keskittynyt sektio, jossa kolmen kutsutun alustuksen lisäksi kuultiin kymmenkunta esitelmää, joissa käsiteltiin niin kielensisäistä ja diakronista kuin kieltenvälistäkin variaatiota fonetiikassa, kirjoitusjärjestelmässä, kieliopissa ja sanastossa. 

Korpussektioon ilmoitetuista neljästä esitelmästä yksi oli varsinaista korpuslingvistiikkaa, muissa korpukset olivat lähinnä aineistolähteinä. Kahdella korpussektion esitelmällä oli selvä yhteys käännöstutkimukseen. Käännöstiede oli ensimmäistä kertaa pohjoismaisten slavistikongressien historiassa järjestäytyneenä omaksi sektiokseen, jossa kuultiin toistakymmentä esitelmää. Aiheet ulottuivat sanaleikkien ja murteen kääntämisestä kaunokirjallisuudessa käännöskritiikkiin ja historialliseen käännössosiologiaan. Kun suurin osa tutkimuskohteista oli jälleen omistettu venäjää koskeville aiheille, eksoottisin lienee ollut entisen Jugoslavian alueen kansanlaulujen ruotsinnoksia käsitellyt esitelmä. Vahvasta käännöshistoriallisesta panoksesta vastasi ruotsalainen jälkikeskiajan ja varhaisen uuden ajan venäjää ja sen kontakteja tutkinut koulukunta. Monikielisyys ja kulttuurinen moninaisuus oli houkutellut runsaasti tutkijoita. Kaukasukselta ja Odessasta Inkerinmaalle ja Kuolan niemimaalle veivät meitä kulttuurien kohtaamista tutkivat kollegamme noin kymmenessä esitelmässä, ja sen lisäksi lähes yhtä monta osanottajaa kokosi slaavilaisten kielten opetusta ja käyttöä vieraskielisessä ympäristössä käsittelevä työpaja.

Kongressi oli onnistunut ja järjestelyjä ja kulttuuriohjelmaa kiitettiin. Erityistä kiitosta saivat vierailut Lenin-museossa, ”venäläisen Tampereen” esittely, josta vastasivat opiskelijat, sekä elokuvateatteri Niagaraan järjestetty pietarilaisen ohjaajan Alina Rudnitskajan kahden elokuvan esitys, jota seurasi vilkas keskustelu paikalle päässeen ohjaajan kanssa. Seuraava pohjoismainen kongressi pidetään vuonna 2013 Norjan Bergenissä.

Hannu Tommola
Arja Rosenholm

23.6.2011

Itämereltä Adrianmerelle. Näyttely Slaavilaisessa kirjastossa

Kansalliskirjaston Slaavilaiseen kirjastoon on avattu näyttely "Itämereltä
Adrianmerelle - kolme näkokulmaa kirjalliseen vastakulttuuriin
Polonica-kokoelmassa." Polonica on yksi Kansalliskirjaston monimuotoisimmista kokoelmista, jonka muodostavat pääsääntöisesti latinitsalla kirjoitetut kroaatin-, puolan-, serbian-, sloveenin-, slovakin-, sorbin- ja tšekinkieliset julkaisut. Kokoelma ja sen historialliset ulottuvuudet tarjoavat monia näköaloja länsi- ja eteläslaavilaisiin kieliin ja kulttuureihin yli kahden sadan vuoden ajalta. Näyttelyssä esitellään Polonicaa ja sen aineistoja kielen, kulttuurin ja historian saatossa vallinneiden yhteiskunnallisten muutosten kuvaajana, eri aikakausien vastakulttuurin ilmentäjänä.

Näyttely on avoinna 17.6.2011 - 31.3.2012. Lisätietoja ja opastusvaraukset: kk-slav@helsinki.fi / https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=67998807

2.5.2011

Jäsenkirje 1/2011

Hyvä slavisti!

Slavistipiirin vuosikokous pidettiin 25.3. Puheenjohtajaksi kaudelle 2011 valittiin Mika Lähteenmäki ja varapuheenjohtajana jatkaa Maija Könönen. Kokouksessa tehtiin useita henkilövaihdoksia. Sanna Wälläri luopui sihteerin tehtävästä, ja hänen tilalleen valittiin Jussi-Pekka Hakkarainen. Uudeksi rahastonhoitajaksi 1.6. alkaen valittiin Max Wahlström. Hanna Rinne toimii rahastonhoitajana 31.5. saakka. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Marjatta Vanhala-Aniszewski, Helena Lehečková, Martina Björklund ja Anelma Lammi. Varajäseniksi valittiin Johanna Viimaranta, Kirsti Ekonen, Ahti Nikunlassi ja Merja Pikkarainen.

Jäsenmaksu pysyy entisen suuruisena: 20 euroa muilta paitsi perustutkinto-opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 10 euroa. Lisäksi on mahdollista tilata Idäntutkimus jäsenhintaan 18 €/vuosi (opiskelijat 12 €), jolloin jäsenyys + lehti maksavat 38/22 €/vuosi.

Jos haluat tilata Idäntutkimuksen tai perua sen tilauksen, ota heti yhteys sihteeriin, ennen kun vuoden ensimmäinen numero piakkoin ilmestyy. Muistutan että muutoksista pitää aina ilmoittaa sihteerille (pelkkä maksaminen/maksamatta jättäminen ei siis riitä), samoin osoitteenmuutoksesta

Slavistipiirin jäsenet voivat tilata myös Scando-Slavica -lehden, jonka hinta vuonna 2010 on 37 € muilta kuin opiskelijoilta (24 €). Hinta sisältää Nordiska Slavistförbundetin jäsenmaksun. Vanhat tilaukset jatkuvat automaattisesti, uudet tilaajat – ottakaa yhteys sihteeriin. Lehden sisällysluetteloihin voi tutustua netissä osoitteessa http://www.hf.uio.no/ilos/studier/studenttjenester/Nettressurser/bulg/scsl/

XV Kansainvälinen slavistikongressi järjestetään elokuussa 2013 Minskissä. Suomen kiintiö on kymmenen osallistujaa. Kongressiin ilmoittautumisen takaraja ei ole vielä tiedossamme, mutta pyydämme osallistumaan aikovia henkilöitä lähettämään esitelmänsä alustavan otsikon Mika Lähteenmäelle (mika.k.lahteenmaki@jyu.fi) 15.6.2011 mennessä. Jos tarjokkaiden määrä ylittää kiintiön, pyydämme myöhemmin esitelmien abstraktit, joiden pohjalta valinnat suoritetaan.

Kuluvalle kaudelle on suunnitteilla perinteinen slavistipäivä, joskaan päivän teemaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Lisäksi järjestetään joitain erillisiä esitelmätilaisuuksia. Tämän kirjeen mukana tulevien vuosikokousasiakirjojen mukana on myös toimintasuunnitelma. Toivomuksia toiminnasta voi esittää sihteerille, puheenjohtajalle tai hallituksen jäsenille.

Muistutuksena vanhoille ja tiedoksi uusille jäsenille että Slavistipiirin jäsentiedotusta hoidetaan myös slavistit-sähköpostilistan kautta. Listalle liitytään lähettämällä osoitteeseen listserv@uta.fi viesti, jonka sisältö on "SUBSCRIBE slavistit Etunimi Sukunimi". Suomen slavistiikan ajankohtaisista tapahtumista ja Slavistipiirin toiminnasta löytyy päivitettyä tietoa edelleenkin Slavistipiirin blogista (http://www.slavistipiiri.blogspot.com/).

Muistattehan silti ilmoittaa sihteerille jos yhteystietonne muuttuvat – sekä katu- että sähköpostiosoitteen.

Terveisin,

Jussi-Pekka Hakkarainen
Slavistipiirin sihteeri
jussipekka.hakkarainen@gmail.com

***

Jäsenkirje on lähetetty vuonna 2010 jäsenmaksunsa maksaneille yhdistyksen jäsenille kirjeitse perjantaina 29. huhtikuuta.

26.4.2011

Hallitus/Styrelse 2011

Slavistipiirin vuosikokous pidettiin 25.3. Puheenjohtajaksi kaudelle 2011 valittiin Mika Lähteenmäki ja varapuheenjohtajana jatkaa Maija Könönen. Yhdistyksen sihteerinä aloittaa Jussi-Pekka Hakkarainen. Uudeksi rahastonhoitajaksi 1.6. alkaen valittiin Max Wahlström. Hanna Rinne toimii rahastonhoitajana 31.5. saakka. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Marjatta Vanhala-Aniszewski, Helena Lehečková, Martina Björklund ja Anelma Lammi. Varajäseniksi valittiin Johanna Viimaranta, Kirsti Ekonen, Ahti Nikunlassi ja Merja Pikkarainen.

25.2.2011

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti ja Helsingin yliopiston nykykielten laitos selvittävät opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Suomessa asuvien venäjänkielisten kulttuuripalveluiden käyttöä. Yksi osa selvitystä on kyselykaavake, joka on julkaistu verkossa osoitteessa
http://forms.rusin.fi/forms/kulttuuripalveluiden-kaeyttoe

Kyselykaavakkeeseen voivat vastata kaikki Suomessa pysyvästi asuvat 15 vuotta täyttäneet venäjänkieliset maaliskuun 2011 loppuun mennessä.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme 50 euron kulttuuriseteliä.

Pyydämme teitä ystävällisesti välittämään tietoa eteenpäin omien
tiedotuskanavienne kautta.

-----------

По инициативе Министерства образования и культуры Финляндии Институт России и Восточной Европы в сотрудничестве с Отделением современных языков Хельсинкского университета проводят опрос на тему «Потребление услуг в сфере культуры русскоязычным населением Финляндии».

К участию приглашаются носители русского языка в возрасте от 15 лет, проживающие на территории Финляндии. Анкетирование продлится до конца марта 2011 г.

Среди участников опроса будут разыграны три подарочных сертификата на культурные развлечения, стоимостью 50 евро каждый.

Анкета доступна в Интернете по адресу
http://forms.rusin.fi/forms/kulttuuripalveluiden-kaeyttoe

Мы просим вас оказать поддержку и распространить информацию об анкетировании по своим информационным каналам.

Ystävällisin terveisin / С наилучшими пожеланиями,
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti ja Helsingin yliopiston nykykielten laitos
Институт России и Восточной Европы и Отделение современных языков Хельсинкского университета

11.2.2011

Professori Pekka Pesonen jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle takanaan 40 akateemista vuotta kirjallisuustieteen parissa. Toimittuaan 1970-luvulla Yleisen kirjallisuustieteen ja estetiikan assistenttina hän siirtyi Venäjän kielen ja kirjallisuuden laitokselle. Venäläisen kirjallisuuden professoriksi hänet nimitettiin 1988.

Ensimmäinen kiinnostuksen kohde oli Fedor Dostoevskin tuotanto, mutta väitöskirjansa aiheeksi hän valitsi Andrei Belyin romaanin ”Peterburg”. Väitöskirja sai nimekseen Vallankumouksen henki hengen vallankumouksessa. Tutkielma Andrei Belyin romaanista ”Peterburg” ja sen aatetaustasta (1987). Muita tutkimusaiheita ovat olleet mm. suomalais-venäläiset kulttuurisuhteet, venäläinen modernismi ja postmodernismi. Tärkeimmät artikkelit on koottu kirjaan Тексты жизни и искусства. Texts of Life and Art (1997). Merkittävä teos on Venäjän kulttuurihistoria (1998; 3.painos 2007), joka on ilmestymisensä jälkeen toiminut oivallisena oppi- ja tietokirjana.

Professorin uransa aikana professori Pesonen ohjasi lukuisia väitöskirjantekijöitä usein jonkin laajemman kansainvälisen tutkimusprojektin puitteissa. Pesonen toiminut 21 valmistuneen väitöskirjan pääohjaajana, kirjoittajista puolet on ollut muualta kuin Suomesta, lähinnä Venäjältä. Tärkeä yhteistyö Tarton yliopiston Venäläisen kirjallisuuden ja sittemmin myös semiotiikan laitoksen kanssa sai alkunsa Pekka Pesosen aloitteesta v. 1987, jolloin ensimmäinen yhteinen konferenssi pidettiin Helsingissä, Järjestyksessä XIII on ensi elokuussa Helsingissä. Konferensseista on tullut huomattavia kansainvälisiä tapahtumia, kaikista on myös ilmestynyt julkaisu.

Pesonen on popularisoinut venäläistä kirjallisuutta ja kulttuuria mm. toimimalla Helsingin Sanomien vakituisena avustajana vuodesta 1975 lähtien. Radio-ohjelmista huomattavin on yhdessä toimittaja Eeva Luotosen kanssa vuosina 2003-2006 tehty 20-osainen sarja ”Venäläiset viisaat”. Slavistipiirin hallituksessa Pekka Pesonen oli 1988-2001, niistä vuodet 1990-1998 puheenjohtajana.

(Ben Hellman)

Alla olevasta linkistä pääset katselemaan Pekka Pesosen jäähyväisluennon videotallennetta.

http://vimeo.com/18622780