Slavistipäivän 2013 esitelmiä

Slavistipäivä 2013: ”Kansalliset heräämiset” ennen ja nyt 

Helena Lehečková (Dos., PhD, Helsingin yliopisto): 

Kansallinen herääminen tšekkiläisittäin: taustat ja seuraukset

Jaakko Kölhi (FM, Helsingin yliopisto):

Kirjakielikysymys Montenegrossa

 

Anna Kyppö (FT, Jyväskylän yliopisto):

Kansallinen herääminen ja integroituminen Slovakiassa 

 

Riku-Artturi Lilja (FM):

Mattimyöhäiset - Kieli valkovenäläisen kansallisenheräämisen elementtinä 

 

 

Hallitus/Styrelse 2017

Slavistipiirin vuosikokous pidettiin 17.3. Puheenjohtajaksi kaudelle 2017 valittiin Sanna Turoma ja varapuheenjohtajaksi Martina Björklund. Uudeksi sihteeriksi valittiin Eeva Kuikka ja taloudenhoitajana jatkaa Hanna Määttänen. Muut hallituksen jäsenet ovat Johanna Virkkula, Ksenia Kanerva, Jari Parkkinen, Susan Ikonen, Esa Anttikoski ja Olga Nenonen.

Venäjänkielisen kirjaston avajaiset Sellon kirjastossa / Otkrytie russkojazytšnoj biblioteki, Biblioteka Sello 8.2.2013

Sellon kirjastolla on ilo kutsua teidät Venäjänkielisen kirjaston avajaisiin 8.2.2013 klo 14.00 alkaen!

Ohjelma

  

Библиотека Селло рада Вас пригласить на открытие Русскоязычной библиотеки 8.2.2013 в 14.00!

Программа

HUOM! HelMet-uutisia:

Venäjänkielinen aineisto haettavissa kyrilliikalla /

Поиск русскоязычных материалов  спомощью  кириллицы

Slavistipäivä 15.2.2013

Slavistipäivä 2013: ”Kansalliset heräämiset” ennen ja nyt

Vuoden 2013 Slavistipäivässä pohditaan slaavilaisten kansojen ja kielialueiden ”kansallisia heräämisiä” sekä historiallisesti että nykyhetken kannalta. Millaisia piirteitä, eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia löytyy etelä-, itä- ja länsislaavien ”kansallisissa heräämisissä”? Minkälaiset prosessit ovat johtaneet nykytilanteeseen? Voimistuuko ”herännäisyys” tulevaisuudessa? 

Slavistipäivä järjestetään perjantaina 15.2.2013.

Paikkana on Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 404.

Ohjelma

10.15                Slavistipiirin avaussanat

                         

10.15                Helena Lehečková (Dos., PhD, Helsingin yliopisto): 

Kansallinen herääminen tšekkiläisittäin: taustat ja seuraukset

11.15                Suvi Saraja (FM):

Ukrainan kielitilanteesta

11.45                Jaakko Kölhi (FM, Helsingin yliopisto):

Kirjakielikysymys Montenegrossa

12.15                Lounas

13.00                Jouko Lindstedt (Prof., Helsingin yliopisto):

Miten Bulgarian kansakunta rakennettiin

14:00                Kahvitarjoilu

14.15                Anna Kyppö (FT, Jyväskylän yliopisto):

Kansallinen herääminen ja integraatioprosessit Slovakiassa

                           

14.45                Riku-Artturi Lilja (FM):

Mattimyöhäiset - Kieli valkovenäläisen kansallisen heräämisen elementtinä

                         

Vapaa pääsy, tervetuloa!

***

15.30–16.30    Slavistipiiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous.

Hallitus/Styrelse 2012

Slavistipiirin vuosikokous pidettiin 23.3. Puheenjohtajaksi kaudelle 2012 valittiin Maija Könönen ja varapuheenjohtajaksi Kirsti Ekonen. Rahastonhoitajana jatkaa Max Wahlström, ja uudeksi sihteeriksi valittiin Susan Ikonen. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Marjatta Vanhala-Aniszewski, Helena Lehečková, Johanna Viimaranta ja Ahti Nikunlassi. Varajäseniksi valittiin Martina Björklund, Mika Lähteenmäki, Aleksandr Zelenin ja Merja Pikkarainen.

Slavistipäivä 23.2.2012

Perinteinen Slavistipäivä järjestetään teemalla Venäläinen kirjallisuushistoria nyt perjantaina 23.3.2012. Paikkana on Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 404. 

  

OHJELMA

10.15 Avaussanat: Slavistipiirin puheenjohtaja Mika Lähteenmäki

Esitelmät:

Elina Kahla: Muinaisvenäläisen kirjallisuuden renessanssi

Kirsti Ekonen: Unohdetut ja uudelleen löydetyt: naiskirjailijoiden kirjoittamisesta kirjallisuushistoriaan

Tomi Huttunen: Venäläisen avantgarden perintö

Sanna Turoma: Lajien evoluutiosta: satiiria lubokeista You Tubeen

12.30 Lounas

13.30 Panelikeskustelu aiheesta Kirjallisuus venäjän kielen opetuksessa. Keskusteluun osallistuvat Ahti Nikunlassi (Helsingin yliopisto), Marjatta Vanhala-Aniszewski (Jyväskylän yliopisto), Lea Siilin (Itä-Suomen yliopisto), Aleksandr Zelenin (Tampereen yliopisto), puhetta johtaa Maija Könönen (Itä-Suomen yo).

14.30 Kahvitarjoilu keskustelun lomassa.

15.30 Loppupuheenvuoro: Natalia Baschmakoff

Päivän aikana mahdollisuus edullisiin kirjaostoksiin ainejärjestö Ruplan järjestämällä kirjatorilla.

Vapaa pääsy, tervetuloa!

***

Klo 16.00-18.00 Slavistipiiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous.

Raportti - 18. Pohjoismainen slavistikongressi 2010

18. Pohjoismainen slavistikongressi pidettiin 18.–22.8.2010 Tampereella. Kongressin tavoitteena oli esitellä Pohjoismaissa tehtävää slavistiikan alan tutkimusta, suunnitella mahdollisia yhteistyöhankkeita ja tietysti vaihtaa kuulumisia kollegoiden kanssa. Kongressin järjestäjänä oli Tampereen yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitos yhdessä Suomen slavistipiiri ry:n kanssa. Kongressiin osallistui n. 100 esitelmöitsijää Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, Venäjältä, Yhdysvalloista, Saksasta ja Baltian maista. Lisäksi esillä oli neljä posteria.

Pääluennoitsijoina oli kaksi kielentutkijaa ja kaksi kirjallisuuden ja kulttuurin tutkijaa, vaikka perinteinen kahtiajako kieleen ja kirjallisuuteen ei enää kuvastakaan nykypäivän tutkijoiden harrastusten jakaumaa. Erilaiset tieteenalojen väliset lähestymistavat yhdistelevät aineistoja ja metodeja uusilla ja yllättävilläkin tavoilla. Hyvin edustettuna oli Tampereen kongressissa myös perinteinen sekä diakroninen ja vertaileva että synkroninen ja kontrastiivis-typologinen kielentutkimus, joskin menetelmällisesti usein uudistuneena esimerkiksi modernin korpustutkimuksen keinoja hyödyntäen. Kirjallisuudentutkimuksessa ovat taas tilaa saaneet laajemmin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvat teemat ja uudet lähestymistavat, vaikka pohjoismaissa harrastetaan vielä melko paljon perinteellistä kirjallisuudentutkimusta. Tutkimuskohteisiin ja teorioihin perustuvien rajojen keinotekoisuutta häivyttävät myös diskurssi- ja keskustelunanalyysia hyödyntävät tutkimusasetelmat sekä käännöstutkimuksen monitieteiset, kulttuuriset ja sosiologiset kysymyksenasettelut. Yleiseen kirjallisuuspainotteiseen sektioon ilmoittautui yksitoista esitelmää, joissa kirjallisuuden ohella käsiteltiin laajempia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Ajallisesti silmiinpistävä oli venäläisen 1900-luvun alkupuolen ja hiukan vanhemmankin kirjallisuuden hallitseva rooli. Muita temaattisia alueita olivat mm. sukupuolen, kielen ja kirjallisuuden väliset kytkennät sekä luonnon ja kulttuurin suhdetta käsittelevät esitelmät. Valtaosa esitelmistä paneutui venäläiseen kirjallisuuteen, lisäksi yhdessä esitelmässä tarkastelun kohteena oli tšekkiläinen poliittinen huumori ja toisessa kuluneen vuosikymmenen puolalaisen kulttuurin arkipäivä. Yksi uusista ja nopeasti vahvistuvista tutkimusaluista on populaarikulttuuri, jonka sektiossa esiteltiin tieteiskirjallisuutta, elokuvaa, televisiota ja satiiria koskevaa tutkimusta. Teatterielämää ja Helsingin yliopiston maineikasta slaavilaista kirjastoa käsiteltiin Suomen ja Venäjän kulttuurikontakteja tutkineessa työpajassa.

Kielentutkimuksen yleisessä sektiossa vallitsevana oli venäjän kielen tutkimus. Muita slaavilaisia nykykieliä tarkastelevat esitelmät koskivat digiajan haasteita ja uutta mediaa. Lähes puolet esitelmistä haki tutkimusongelmansa venäjän kielen viime vuosisataa varhaisemmasta historiasta ja modernin venäjän tutkijoistakin muutamalla tarkasteltavana oli nyt jo hiukan etäisempi neuvostoajan kieli. Aiheet ja näkökulmat vaihtelivat syntaksista ja morfologiasta aspektiin ja keskustelunanalyysiin.

Kielitypologiatyöpajasta muodostui kiinnostava slaavilaisten ja pohjoismaisten kielten kontrastiiviseen tutkimukseen keskittynyt sektio, jossa kolmen kutsutun alustuksen lisäksi kuultiin kymmenkunta esitelmää, joissa käsiteltiin niin kielensisäistä ja diakronista kuin kieltenvälistäkin variaatiota fonetiikassa, kirjoitusjärjestelmässä, kieliopissa ja sanastossa. 

Korpussektioon ilmoitetuista neljästä esitelmästä yksi oli varsinaista korpuslingvistiikkaa, muissa korpukset olivat lähinnä aineistolähteinä. Kahdella korpussektion esitelmällä oli selvä yhteys käännöstutkimukseen. Käännöstiede oli ensimmäistä kertaa pohjoismaisten slavistikongressien historiassa järjestäytyneenä omaksi sektiokseen, jossa kuultiin toistakymmentä esitelmää. Aiheet ulottuivat sanaleikkien ja murteen kääntämisestä kaunokirjallisuudessa käännöskritiikkiin ja historialliseen käännössosiologiaan. Kun suurin osa tutkimuskohteista oli jälleen omistettu venäjää koskeville aiheille, eksoottisin lienee ollut entisen Jugoslavian alueen kansanlaulujen ruotsinnoksia käsitellyt esitelmä. Vahvasta käännöshistoriallisesta panoksesta vastasi ruotsalainen jälkikeskiajan ja varhaisen uuden ajan venäjää ja sen kontakteja tutkinut koulukunta. Monikielisyys ja kulttuurinen moninaisuus oli houkutellut runsaasti tutkijoita. Kaukasukselta ja Odessasta Inkerinmaalle ja Kuolan niemimaalle veivät meitä kulttuurien kohtaamista tutkivat kollegamme noin kymmenessä esitelmässä, ja sen lisäksi lähes yhtä monta osanottajaa kokosi slaavilaisten kielten opetusta ja käyttöä vieraskielisessä ympäristössä käsittelevä työpaja.

Kongressi oli onnistunut ja järjestelyjä ja kulttuuriohjelmaa kiitettiin. Erityistä kiitosta saivat vierailut Lenin-museossa, ”venäläisen Tampereen” esittely, josta vastasivat opiskelijat, sekä elokuvateatteri Niagaraan järjestetty pietarilaisen ohjaajan Alina Rudnitskajan kahden elokuvan esitys, jota seurasi vilkas keskustelu paikalle päässeen ohjaajan kanssa. Seuraava pohjoismainen kongressi pidetään vuonna 2013 Norjan Bergenissä.

Hannu Tommola

Arja Rosenholm